Sateenkaari Foorumi 2015

Vanhojen tuttujen tapaaminen ja uusien ystävien saaminen oli Sateenkaari Foorumin parasta antia, kertoivat nuoret. Jos ihmettelet, miten origamit ja hassut asusteet liittyvät foorumiin, kysypä mukana olleilta nuorilta. He kertovat sen ja paljon muitakin foorumissa opittuja asioita!

Sateenkaarifoorumilaiset 2015
Tässä he ovat: fiksut ja filmaattiset, kauniit ja rohkeat Sateekaarifoorumilaiset 2015!

Lisää kuvia….

(lisää…)

Lue lisää

Sateenkaari Foorumi lähestyy!

 

Sateenkaarifoorumi2015_Mainos_Facewall_v1

Miten sukupuolesi vaikuttaa elämääsi?

Tunnistatko stereotypiasi?

Innostutaan toimimaan yhdessä asian puolesta!

Tervetuloa Nuorten Kotkien ja KIPU-projektin järjestämään Sateenkaari Foorumiin 9.-11.10.2015 liikuntakeskus Pajulahteen, Nastolaan.

Olet tehnyt hienon päätöksen ja ilmoittautunut mukaan KIPU- projektin ja Nuorten Kotkien kanssa yhteistyössä järjestettävään Sateenkaari Foorumiin, jonka teema on sukupuoli ja seksuaalisuus. Olet siis ottanut vastaan merkittävän, mutta vaietun haasteen.  Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat aiheita, joista valitettavasti keskustellaan liian vähän ja myös siksi meillä kaikilla on erilaiset lähtötiedot aiheesta. Kirjeen mukana olevat tekstit auttavat teitä perehtymään aiheeseen ja siten helpottaa oppimista. Toivoisimme, että lukisitte hyvin lyhyeksi tiivistetyn materiaalin ajatuksella läpi. Mitään ei kuitenkaan tarvitse ulkoa opetella, vaan ennakkomateriaali on ajatusten herättelyä varten ja tiedonlähteenä teille jos sitä koette tarvitsevanne.

Ohjelma

Sateenkaari Foorumiin saavutaan perjantai-iltana. Pajulahdessa on varattu kaikille saapuville päivällinen. Suosittelemme, että käytte ajoissa nukkumaan, sillä lauantaipäivä on pitkä J.

Sateenkaarifoorumin teemana on ”sateenkaari-aiheet”, joita ovat mm. seksuaalisuus, sukupuoli ja identiteetti.

Tutustumisen aiheeseen voit aloittaa jo kotona ennakkomateriaalin avulla. Aiheen esittelyä jatketaan kevyesti perjantai-iltana tutustumisen merkeissä.

Lauantaina aamupalan jälkeen aloitamme aiheeseen syventymisen. Pohja keskustelulle luodaan tutustumalla identiteettiin ja sen muodostumiseen sekä itsemääräämisoikeuteen. Lauantai-iltapäivän ohjelmaosuuden ohjaa ulkopuolinen asiantuntija SETA ry:stä. Tämä osuus käsittelee sukupuolta ja seksuaalisuutta.

Lauantaina päivällisen jälkeen vietämme sukupuoletonta iltaa yhdessä Nuorten Kotkien edustajiston kanssa. Otathan mukaan illanviettoon omasta mielestäsi sopivia asusteita ja rekvisiittaa.

Sunnuntaina ohjelma alkaa aamupalan jälkeen. Tähän mennessä jokainen pakkaa matkatavaransa. Samalla luovutetaan huoneen avaimet. Aamupäivän aikana käydään läpi viikonlopun anti, mitä opimme ja kuinka aiomme tulevaisuudessa toimia asian puolesta.

 

Ennakkomateriaali

Seksuaalisuus- ja sukupuolioikeus koulutus lapsille

Seksuaalisuus oikeudet ovat ihmisoikeuksia, mutta unohtuvat usein ihmisoikeuskoulutuksesta. Vanhempien, opettajien ja ohjaajien yleinen käsitys ja argumentti on, että lapset ovat liian nuoria keskustelemaan seksuaalisuudesta tai että puhuminen sukupuoli- ja seksuaalisuusvähemmistöistä ”tekee heidän lapsistaan homoja”.

Seksuaalisuusoikeuskoulutus ei kerro lapselle ketä rakastaa, mutta auttaa heitä ymmärtämään, että ihmisillä on erilaisia seksuaali- identiteettejä ja että toinen ei ole toista parempi tai huonompi tai että ketään ei tulisi kiusata tai syrjiä sukupuolen tai seksuaalisuuden takia. Tämä auttaa lapsia määrittelemään mistä hyvä ihmissuhde muodostuu, jotta he tulevaisuudessa pystyvät luomaan terveitä ihmissuhteita. On myös tärkeää että lapsi pystyy tutkimaan omaa seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiään ja me uskomme että koulutuksemme lopullinen tavoite onkin tarjota lapselle mahdollisuus tehdä se turvallisessa ympäristössä, esteiden tai jopa eristyksen luomisen sijaan.

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia

Lähes jokainen maailman valtio takaa tasavertaiset oikeudet jokaiselle katsomatta biologiseen sukupuoleen, sosiaaliseen sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja seksuaali-identiteettiin. Kansainväliset asiakirjat kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuovat selkeästi esille syrjimättömyyden perusteet. Kaikesta huolimatta näitä lähes kaikkien maiden hyväksymiä perusteita rikotaan päivittäin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n määrittelemät jokaiselle ihmiselle kuuluvat seksuaalisuus oikeudet:

  • parhaaseen saavutettavissa olevaan terveydentilaan suhteessa seksuaalisuuteen, mukaan luettuna seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluiden saatavuus
  • hakea, vastaanottaa ja levittää seksuaalisuuteen liittyviä tietoja
  • seksuaaliopetukseen ja – valistukseen
  • kehon koskemattomuuden kunnioitukseen
  • kumppanin valintaan
  • päätöksentekoon, onko seksuaalisesti aktiivinen vai ei
  • yhteiseen tahtoon perustuviin seksuaalisiin suhteisiin
  • yhteiseen tahtoon perustuviin avioliittoihin
  • päätökseen, haluaako yleensä ja milloin haluaa hankkia lapsia
  • tavoitella tyydyttävää, turvallista ja nautinnollista seksuaalielämää

Niin kuin kaikkien ihmisoikeuksien suhteen, muiden oikeuksien kunnioittaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin omien oikeuksien tiedostaminen.

Identiteetti

Mikä tekee meistä tekee sellaisia kuin olemme?

Se, kuinka identiteettimme on muodostunut ja kuinka sen ilmaisemme, on erilainen jokaiselle. Samalla kun monet väittävät, että geenit tekevät meistä sen mitä olemme, toiset väittävät yhteiskunnan ja ympäristön muodostavan identiteettimme. Heti lapsen syntymisen jälkeen kysymme mikä on lapsen biologinen sukupuoli. Tämä vaikuttaa lapsen sosiaaliseen sukupuoleen, vaatteisiin, joita lapselle puemme ja leluihin joilla lapsi leikkii. Biologinen ja sosiaalinen sukupuoli on läsnä koko elämämme.

Identiteetti on sekä se kuinka itse ilmaiset itsesi että se kuinka muut näkevät sinut. Ihmisellä voi olla useita päällekkäisiä identiteettejä. Eräs voi tuntea itsensä aktivistiksi, lesboksi ja suurkaupunkilaiseksi samaan aikaan.

Biologinen ja sosiaalinen sukupuoli

Biologinen sukupuoli viittaa ihmisen biologisiin ominaisuuksiin. Biologinen sukupuoli jaetaan usein kahteen kategoriaan (mies/ nainen), vaikka kaksijako onkin yksinkertaistus ja virheellinen. Noin 1% ihmisistä on syntynyt eriasteisesti kehittyneillä miesten sekä naisten sukupuolielimillä tai he voivat kasvaa miehiksi ja omata naisen sukupuolielimet (tai toisin päin).

Sosiaalinen sukupuoli on identiteetti, jonka puemme biologiselle sukupuolelle. Sosiaalinen sukupuoli vastaa usein ihmisen biologista sukupuolta, mutta ei aina. Ihminen voi tuntea oman biologisen sukupuolensa tietyksi, mutta heidän sosiaalinen sukupuoli ei välttämättä sovi tähän tiettyyn biologiseen sukupuoleen ja tätä kutsunaan transsukupuolisuudeksi. Ihminen voi yrittää muuttaa sosiaalista sukupuoltaan, mutta se ei ole ainoastaan itsenäisesti määritelty. Yhteiskunta ja ympärillämme olevat ihmiset määrittelevät sen myös.

Mies ja nainen ovat sosiaalisesti rakennettuja luokkia, jotka muodostavat paljon oletuksia ja odotuksia – kuinka pukeutua, kuinka ajatella, mitä kukin tekee vapaa-ajallaan jne. Oletusta siitä, että tietyn sosiaalisen sukupuolen edustajan tulisi rakastua vastakkaiseen sukupuoleen kutsutaan heteronormatiivisuudeksi (oletus siitä, että kaikkien tulisi olla heteroita).

Perhe ja ihmissuhteet

Median esittämät mielikuvat ja ajatukset perheistä ja ihmissuhteista eivät usein kuvaa todellisuutta. Hetero parisuhteet ja ydinperheet esitetään normina ja ne jotka eivät elä tämän normin mukaan eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä. Me pyrimme haastamaan tämän kapean näkemyksen työskentelemään tästä johtuvaa syrjintää vastaan.

Mikä on perhe?

Sana perhe herättää monen mielessä voimakkaan mielikuvan. Media, poliitikot ja yhteiskunta puhuvat usein perheen merkityksen tärkeydestä, mutta viittaavat naimisissa olevista vanhemmista ja heidän biologisista lapsista muodostuvaan stereotyyppiseen ydin perheeseen. Mutta mikä oikeista on perhe? Kuinka laajalle sinun määritelmäsi ylettyy?

Lapset ympäri maailmaa elävät erilaisissa perheissä:

  • Monen sukupolven perheet
  • Yksinhuoltaja perheet
  • Adoptio- tai sijaisperheet tai lastenkodit
  • Uusioydinperheet
  • Perheet, joissa avoliitossa asuvat vanhemmat
  • Perheet, joissa samaa sukupuolta olevat vanhemmat
  • Lapsista ja heidän isovanhemmista, enosta, tädistä tai muista sukulaisista koostuvat perheet
  • Sisaruksista koostuvat perheet

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei määrittele perhettä, erilaisia perheitä on kerta kaikkiaan liian monta. Puhuttaessamme perheistä haasteemme on vaihtaa näkökulmaa – meidän ei ole syytä tarkastella ihmisten välisiä verisukulaisuuksia, jotka luovat perheen, vaan ennemminkin mikä on perheen rooli elämässämme.

Perheen rooli

On yleisesti hyväksyttyä, että perheen tulee tarjota jäsenilleen seuraavia asioita:

  • perushoito/ täyttää ensisijaiset tarpeet (esim. ruoka, suoja, hygienia, asianmukainen vaatetus ja sairaanhoito)
  • Tunteellinen lämpö/ rakkaus
  • Kannustus/ tuki: kannustava oppiminen ja henkinen kehitys
  • Vakaus ja kannustus kehittävät persoonallisuutta, ajatuksia, taitoja ja itseluottamusta

Tavoitteenamme on auttaa lasta ymmärtämään ja hyväksymään, että jokainen perhe on erilainen.

Demokraattiset perheet

Perheen rakenteesta huolimatta, demokratian edistäminen perheissä on ensiarvoisen tärkeää koko Kotkaliikkeelle. Lasten oikeuksien kunnioittaminen ja lasten äänen ja mielipiteiden kuuleminen perheissä on erittäin tärkeää.

Ihmissuhteet ja rakkaus

Median ja fiktion mukaan rakkaus voimakkaan ja aktiivisen miehen ja passiivisen ja kauniin naisen välillä näyttäisi olevan ainoa oikea parisuhteen tyyppi. Rakkaussuhteet kahden miehen, kahden naisen, vanhemman naisen ja nuoremman miehen, eri etnisten taustojen omaavien ihmisten ja eri uskonnoissa olevien ihmisten välillä on harvinaisempia ja huomattavasti vähemmän hyväksyttäjä. Ohjaajina ja vertaisohjaajina meidän on korostettava, että ihmissuhteet kaikenlaisten ihmisten välillä voivat olla rakastavia ja huolehtivia.

Samalla meidän on painotettava, että kaikki ihmissuhteet rakastavaisten, ystävien, perheen, kahden miehen tai kahden naisen välillä vaativat huolenpitoa, aikaa ja ponnisteluja toimiakseen. Lasten tulee ymmärtää, että heidän teoillaan on vaikutusta kanssaeläviin ihmisiin.

Syrjintä ja kiusaaminen

Syrjintä

Syrjintää on monenlaista. Se voi olla ilmeistä tai näkymätöntä, se voi koskea suoraan yksilöä tai systemaattisesti ihmisryhmää. Syrjintä perustuu usein ennakkoluuloihin, epätietoisuuteen tai asioihin, joihin yksilöllä on vähän tai ei ollenkaan vaikutusvaltaa.

Syrjinnän muodot:

On tärkeää tiedostaa syrjinnän erilaiset muodot ja etenkin ymmärtää suoran ja rakenteellisen syrjinnän erot.

  • Suora syrjintä

On kohdistettu yksilöön ja vahingoittaa heitä tietystä syystä. Esimerkiksi hotellin esimies, joka kieltäytyy tarjoamasta homoseksuaalipariskunnalle huonetta syyllistyy suoraan syrjintään.

  • Rakenteellinen syrjintä

Perustuu siihen miten yhteiskuntamme toimii. Järjestelmä itsessään vahingoittaa tiettyä ihmisryhmää. Esimerkki rakenteellisesta syrjinnästä olisi että samainen homoseksuaalipariskunta haluaisi mennä naimisiin, mutta maan laki kieltää sen.

  • Kulttuurillinen syrjintä

Tämä syrjinnän muoto piileskelee kulttuurin tai uskonnon takana tai on oikeutettu niihin perustuen. Esimerkkinä, toinen hotellin asiakas ei näe homoseksuaalipariskuntaa kohdistuvaa kohtelua syrjivänä, koska hotellin johtajan uskonto sallii sen. Kulttuurillinen syrjintä voi olla erityisen hankalaa käydä käsiksi, koska kulttuurit ja uskonnot nähdään koskemattomina. Jos kuitenkin haluamme murtaa syrjintää, on meidän taisteltava sen kaikkia muotoja vastaan.

Syrjinnän juuret

Meidän ei ole syytä ainoastaan miettiä mitkä teot ovat syrjiviä, mutta laajalti tarkastella asiaa ja sitä mikä on syrjinnän taustalla ja miksi syrjintää tapahtuu. Syrjintää yhteiskunnassa tapahtuu usein, koska joku toinen ryhmä hyötyy toisen ryhmän syrjimisestä. He luovat sääntöjä ja normeja siitä millaisia ihmisten pitäisi olla. Nämä säännöt ja normit ovat ihmisten luomia, siksi on tärkeä muistaa että myös ihmiset pystyvät ne tuhoamaan.

Syrjintään vastaaminen

Meidän pitää olla valmiita haastamaan näkemys kaikkien tasapuolisesta kohtelusta ja sen sijaan kannustaa lapsia ajattelemaan ihmisten erilaisia tarpeita saadaksemme kaikki ”samalle viivalle”. Saavuttaaksemme tasapuolisuuden ihmiset, joilla on entuudestaan vähemmän, tarvitsevat enemmän kuin tasapuolista kohtelua, kuin ne joilla on entuudestaan enemmän. Selättääksemme rakenteellisen syrjinnän meidän on räätälöitävä reaktiomme jokaiselle yksilölle tai ihmisryhmälle erikseen. Jotkut saattavat kutsua tätä positiiviseksi syrjinnäksi, me emme usko että on syrjivää vastata ennakoivasti rakenteellista syrjintää vastaan vaan kustumme sitä ennemminkin ”myönteiseksi” tai ”oikaisevaksi” toiminnaksi.

Naiset eivät ole missään maailman parlamentissa saavuttaneet tasa-arvoista edustusta ilman myönteistä toimintaa. Samalla kun myönteinen toiminta voi olla erittäin kyseenalaista, on se ainut tapa käsitellä syrjintää.

Mutta eikö myönteinen toiminta naisten hyväksi ole syrjintää miehiä kohtaan? Tässä vaiheessa on syytä tuoda keskusteluun sukupuolien voimasuhteet ja se fakta, että miesten ja naisten lähtökohdat eivät ole samoja.

Mitä on kiusaaminen?

Kiusaaminen on jatkuvaa pyrkimystä satuttaa tai nöyryyttää toista ihmistä, se on toistuvaa toimintaa ja tarkoituksellisesti loukkaavaa. Kiusaava ihminen on kiusattavaa vahvempi, mikä tekee kiusattavien puolustautumisesta vaikeaa. Kiusaamista voi esiintyä monessa eri muodossa. Se voi olla fyysistä (lyömistä, tönimistä, toisen omaisuuden vahingoittamista), henkistä (nimittelyä, uhkailua) tai sosiaalista (huhujen levittelyä, jonkun poissulkemista esim. ryhmästä tai kaveriporukasta). Kiusaamista ei tapahdu ainoastaan lasten välillä eikä ainoastaan kouluissa. Kiusaamista voi olla kodeissa, järjestöissä, työpaikoilla tai internetissä.

Kiusaaminen perustuu usein koettuihin eroihin, kuten esimerkiksi etnisiin taustoihin, sukupuoleen tai vammaisuuteen, jolloin HLBT- ihmisten riski tulla kiusatuksi on suurempi.

Miten sen kanssa toimitaan?

Kuuntele kiusattua, jos he ovat halukkaita jakamaan kokemuksiaan ja tarjoa heille tukea.

Kiusaamisessa ei ole aina selkeitä rooleja. Ei ole aina yksinkertaista kuka on uhri ja kuka on kiusaaja. Sen takia ei ole tarpeellista kohdentaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää ”ongelmaksi”. Tällaiset leimat voivat olla harhaan johtavia, eivätkä auta tilannetta. Kiusaamisen taustalla on usein syy ja on pidettävä mielessä, että kiusatusta tulee usein kiusaaja.

Termistöä

  • Biologinen sukupuoli: biologinen/ fyysinen kategoria (yleensä mies tai nainen).
  • Sosiaalinen sukupuoli: sosiaalinen kategoria, johon ihminen itse luokittelee itsensä ja mihin muut luokittelevat ihmisen (yleensä mies tai nainen).
  • Seksuaalinen halukkuus: halukkuus rakastaa toista ihmistä tai halukkuus harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa (Heteroseksuaali: halu vastakkaista sukupuolta kohtaan, homoseksuaalisuus: halu samaa sukupuolta kohtaan, biseksuaalisuus: halu sekä vastakkaista että samaa sukupuolta kohtaan).
  • Seksuaali- identiteetti (seksuaalinen suuntautuminen): sosiaalinen kategoria, johon ihminen itse luokittelee itsensä ja mihin muut luokittelevat ihmisen (esimerkiksi: hetero, homo, bi tai lesbo).
  • HLBT: sanojen homo, lesbo, bi ja trans alkukirjaimista muodostuva käsite, joka koetaan usein vähemmän loukkaavana terminä.
  • Feminismi: aate, jonka mukaan sukupuolet ovat poliittisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoisia ja sen mukaan naisilla ja miehillä tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet ja oikeudet kuin miehillä.
  • Seksismi: katsantokanta, joka korostaa sukupuolten välisiä eroja ja niihin perustuvaa sukupuolten eriarvoisuutta.
  • Transsukupuolisuus: on ilmiö, jossa henkilö kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymästä luokiteltu.
  • Transvestisuus: on ihmisen sisäinen tarve eläytyä vastakkaisen sukupuolen rooliin esimerkiksi pukeutumalla, meikkaamalla ja muuttamalla elekieltään.
  • Androgyyni: henkilö, joka ei tunne kuuluvansa kumpaakaan biologiseen sukupuoleen.
  • Heteronormatiivisuus: tarkoittaa oletusta kahdesta luonnollisesta sukupuolesta, joka otetaan lähtökohdaksi.
  • Toisaalta heteronormatiivisuudella tarkoitetaan myös yhteiskunnassa vallitsevaa oletusta, jonka mukaan heteroseksuaalinen suuntaus on normi.
  • Sateenkaariperhe: on homovanhempien, lesbovanhempien, transsukupuolisten vanhempien tai biseksuaalisten vanhempien ja heidän lastensa muodostama perhe.
  • Sukupuolivähemmistö: ovat ihmisryhmiä, joihin kuuluvat ihmiset poikkeavat joko ulkoiselta olemukseltaan, henkisiltä ominaisuuksiltaan tai molempien perusteella kummastakin sukupuolesta (esimerkiksi transsukupuoliset, transvestiitti ja intersukupuoliset).
  • Seksuaalivähemmistö: on seksuaaliselta suuntautumiseltaan muita kuin heteroseksuaaleja (esimerkiksi homo, bi tai lesbo).

Linkkejä ja lisätietoa

Lue lisää

Tunnelmia Nuorisofoorumista

Nuorisofoorumi on tässä
Nuorisofoorumi on tässä

 

Hetki leikille
Hetki leikille
Vaikuttajajien piiri
Vaikuttajien piiri
Nuorisofoorumi 1
Käsiohjelma ja vaikuttajan reittikartta opastivat viikonlopun läpi.
Tutustutaan
_DSC0017
Tarkkaa hommaa!

 

Aiheeseen tutustumista
Tutustutaan vaikuttamiseen.
foorumi
Roosa Parkkinen, Lea Väänänen, Satu Taavitsainen ja Tuomas Kurttila

Mitä-Tuomas-tuumaa.

Ja Mikkelin torilla kerroimme muillekin,

mitä mieltä me olemme!

Tunti-sinun-vapaaehtoistyötäsi.-Tunti-mukavaa-harrastusta.

Onko harrastaminen vain varakkaiden juttu
Onko harrastaminen vain varakkaiden juttu?

Tää-on-hyvä-juttu

Lue lisää

Nuorisofoorumi menossa Mikkelissä!

Nuorisofoorumi-yhteiskuva-logo-näkyy

Nuorisofoorumissa Mikkelin Paukkulassa on juuri käyty mielenkintoinen paneelikeskustelu lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista.

Nuoret olivat valmistautuneet paneeliin ja esittivät kysymyksiä asiantuntijavieraillemme.

Kiitoksia Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, Mikkelin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Roosa Parkkinen sekä Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen. Lisäksi paneelissa oli mukana Nuorten Kotkien Keskusliiton liittohallitus, jota paneelissa edusti koulukuraattorina työskentelevä Outi Veijonaho, Satakunnasta.

Huomenna sunnuntaina 2.11. klo 13.00 kannattaa avata netistä Mikkelin torikamera ja seurata Nuorisofoorumin mielenilmausta! http://www.lansi-savo.fi/torikamera

Nuorisofoorumi, paneelikeskustelu rinki 4

Lue lisää

KIPU- Kiusaaminen ja syrjintä on rikos – puuttuminen on välittämistä 2014 – 2015

Nuorten Kotkien Keskusliitto jatkaa vuonna 2012 alkanutta KIPU – Kiusaaminen ja syrjintä on rikos – puuttuminen on välittämistä –hankketta. Hanke toteuttaa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategisia KIPU_logo2_a_pienitavoitteita 1, 2, 4, 5, 8 ja 9.

Hankkeen kohderyhmänä ovat 7–17 -vuotiaat lapset ja nuoret. Hankkeen toteuttajiksi valitaan 8–10 osallistujaa 17–24 -vuotiaista nuorista aikuisista. Yhteistyötä tehdään Nuorten Kotkien alueellisten toimijoiden lisäksi paikallisten ja valtakunnallisten järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Hankkeen tueksi perustetaan ohjausryhmä, joka seuraa ja arvioi hankkeen toteutumista sekä tuo ulkopuolisen näkökulman ja asiantuntijuutta hankkeeseen.

Kiusaamisen ja syrjinnän havainnointi ja vastuu puuttumisesta kuuluu ensisijaisesti aikuisille. Vaikka kohderyhmänä olevien 7–17 -vuotiaiden tärkein kasvuympäristö on perhe, lapset ja nuoret saattavat viettää harrastusten parissa useita tunteja päivässä. Harrastustoimintaa vetävä aikuinen on perheen ja koulun ohessa tärkeä osa lapsen ja nuoren kasvua tukevaa sekä kiusaamista ja syrjintää ennaltaehkäisevää verkostoa.

Jatkohankkeen keskeisimpänä tavoitteena on ottaa käyttöön edellisen projektin aikana valmistunut KIPU-työkirja. Työkirja sisältää kiusaamisen ja syrjinnän vastaiseen työhön liittyviä harjoitteita. Työkirja auttaa aikuista kiusaamisen ja syrjinnän havainnoimisessa sekä antaa työkaluja puuttumiseen ja käsittelemiseen. Työkirjan sisältö on koottu aiemman työryhmän hyväksi havaitsemista harjoitteista.

Työkirjan avulla koulutetaan lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Erityisesti vahvistetaan osaamista vuorovaikutustaitoihin sekä teemoihin lasten ja nuorten osallisuudesta, vaikuttamismahdollisuuksista, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Kouluttajana toimii hankkeen työryhmä apunaan ulkopuoliset asiantuntijat.

KIPU-työkirjan harjoitteiden avulla kohderyhmän lapsia ja nuoria autetaan löytämään omat vahvuutensa.  Nuoria rohkaistaan ottamaan kantaa ja puuttumaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin sekä huomaamaan, että omilla mielipiteillä ja pienilläkin teoilla on vaikutusta. Luomalla lapsille ja nuorille turvalliset puitteet ja matalan kynnyksen foorumi omien mielipiteidensä ilmaisemiseen vahvistetaan heidän minäkuvaansa.

 Kiusaaminen ja syrjintä

Kiusaaminen ja syrjintä ovat läsnä monen lapsen ja nuoren arjessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että peruskouluissa toistuvan kiusaamisen kohteiksi joutuu keskimäärin 6–10 % oppilaista. Yleistä kiusaamisessa on tahallisuus ja toistuvuus. Kiusaamisen seurauksena uhrille voi tulla sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Kiusattu saattaa masentua, eristäytyä tai kärsiä nukkumisvaikeuksista. Kiusaamisen seuraukset voivat olla kauaskantoisia ja ne saattavat ilmetä vasta aikuisiällä.

Kiusaamisen ja syrjinnän ennaltaehkäisemisellä ja varhaisella puuttumisella on erittäin tärkeä merkitys lasten ja nuorten hyvinvointiin. On tärkeää, että lapsille ja nuorille luodaan luottamukselliset puitteet kiusaamisesta ja syrjimisestä kertomiseen. Lapsen ja nuorten tulee saada kokemus siitä, että kertomalla asiasta muille, kiusaaminen ja syrjintä on mahdollista saada loppumaan.

Lue lisää

KIPU -hanke 2012-2013 on päättynyt

KIPU -hankelaisen mietteitä hankeajasta

 

”Puolitoista vuotta kestänyt kipu projekti alkaa olla lopuillaan. Oon aikas ilonen että ylipäätänsä lähdin koko juttuun mukaan, oon oppinu tosi paljon taitoja joita tarvii arkisissa tilanteissa, esim koulussa. Olemme nähneet KIPU porukan kanssa suht säännöllisin väliajoin ja meistä on muodostunut tiivis ryhmä jossa kaikki tulevat toimeen keskenään.

Alun perin ei oikeestaan ollut hirveesti hajua siitä mitä me ollaan konksreettisesti tekemässä, aattelin että me istutaan ja kirjoitetaan muistiinpanoja kun joku kertoo meille kiusaamisesta. Luojan kiitos, näin ei kuitenkaan ollut. Ensimmäisen puolen vuoden aikana meidän oli tarkoitus valmistautua henkisesti siihen että meidän tarkoitus on opettaa lapsille ja nuorille mitä kiusaaminen on ja miten siihen puututaan. Ensin meidän piti tietysti vähän perehtyä asiaan. Kesällä vedimme leireillä työpajoja joissa pääteemoina olivat kiusaaminen, syrjintä, tasa-arvo yms.

Mun omasta mielestä koko projektin huippukohta oli kun kuuli että joku oli oikeasti sisäistänyt sen että jokainen tulee eri lähtökohdista. ”

-Ezme

Lue lisää

”Kiusaaminen ja syrjintä on rikos – puuttuminen on väittämistä” -projekti

KIPU-projektissa kiusaaminen ja syrjintä nostetaan julkiseen keskusteluun Nuorten Kotkien tapahtumissa ja leireillä. Hankkeen myötä on pyritty löytämään uusia tapoja toteuttaa toimintaa osallistavasti ja oikeudenmukaisesti. Hankkeen ovat ideoineet 13-18-vuotiaat vertaisohjaajat ja hanke toteutetaan yhdessä heidän kanssaan.
Projektiryhmän jäsenet ovat tutustuneet projektin aiheisiin sekä epämuodolliseen oppimiseen ja koulutukseen. He ovat toteuttaneet itse suunnittelemiaan työpajoja ja aktiviteetteja erilaisissa tapahtumissa ja näin lisäävät omaa osallisuuttaan ja nuorten kiinnostusta aiheeseen.
Valtakunnallisten ja alueellisten tapahtumien lisäksi on järjestetty koulutustilaisuuksia ja toteutettu erilaisia materiaaleja painotuotteina ja sosiaalisessa mediassa.
Aikuisille suunnatut työpajat muodostavat ikäpolvien välille tärkeän foorumin aiheesta, joka koskettaa koko yhteiskuntaamme.

Lue lisää

Kuvia kesältä 2013

Heteronormatiivisuuteen liittyviä ironisia kysymyksiä ripoteltuna ympäri leiriä.
Heteronormatiivisuuteen liittyviä ironisia kysymyksiä ripoteltuna ympäri leiriä.
KIPU- nuoret kertovat projektista KAMU- leirillä kansanedustaja Eero Heinäluomalle ja leiripäälikkönä toimineelle kansanedustaja Sirpa Paaterolle.
KIPU- nuoret kertovat projektista KAMU- leirillä kansanedustaja Eero Heinäluomalle ja leiripäälikkönä toimineelle kansanedustaja Sirpa Paaterolle.
KIPU- nuoret kertovat projektista KAMU- leirillä kansanedustaja Eero Heinäluomalle ja leiripäälikkönä toimineelle kansanedustaja Sirpa Paaterolle.
KIPU- nuoret kertovat projektista KAMU- leirillä kansanedustaja Eero Heinäluomalle ja leiripäälikkönä toimineelle kansanedustaja Sirpa Paaterolle.
Arawela Sovala ja Akseli Virtanen pitävät KIPU- työpajaa Uudenmaan Nuorten Kotkien telttaleirillä.
Arawela Sovala ja Akseli Virtanen pitävät KIPU- työpajaa Uudenmaan Nuorten Kotkien telttaleirillä.
Arawela Sovala ja Benjamin Turunen pitävät KIPU- työpajaa Uudenmaan Nuorten Kotkien telttaleirillä.
Arawela Sovala ja Benjamin Turunen pitävät KIPU- työpajaa Uudenmaan Nuorten Kotkien telttaleirillä.

IMG_0133

Nuorile annettiin tehtäväksi avata solmuun laitettu köysi päästämättä irti köydestä. Tehtävä vaati kärsiväliisyyttä ja ryhmätyötaitoja.
Nuorile annettiin tehtäväksi avata solmuun laitettu köysi päästämättä irti köydestä. Tehtävä vaati kärsiväliisyyttä ja ryhmätyötaitoja.
IFM-SEI:n jäsenjärjestöt eli nuorten kotkien sisarjärjestöt sijoitettuna maailman kartalle.
IFM-SEI:n jäsenjärjestöt eli nuorten kotkien sisarjärjestöt sijoitettuna maailman kartalle.
Sanni Moilanen ja Johanna Jäppinen KAMU- leirillä.
Sanni Moilanen ja Johanna Jäppinen KAMU- leirillä.
Arawela Sovala vetää työpajaa KAMU- leirillä.
Arawela Sovala vetää työpajaa KAMU- leirillä.
Essi- Elisa Innanen osallistuu KIPU- työpajaan KAMU-leirillä.
Essi- Elisa Innanen osallistuu KIPU- työpajaan KAMU-leirillä.
Sanni Moilanen osallistuu KIPU- työpajaan KAMU-leirillä.
Sanni Moilanen osallistuu KIPU- työpajaan KAMU-leirillä.
Viivi Kähärän vetämässä työpajassa tehtävänä oli ylittää puiden väliin kiinnitetty naru.
Viivi Kähärän vetämässä työpajassa tehtävänä oli ylittää puiden väliin kiinnitetty naru.
Sateenkaari- koulutus on iso osa KIPU- koulutusta ja projektia.
Sateenkaari- koulutus on iso osa KIPU- koulutusta ja projektia.
KIPU- teltta KAMU- leirillä.
KIPU- teltta KAMU- leirillä.
Essi- Elisa Innanen.
Essi- Elisa Innanen.
Heteronormatiivisuuteen liittyviä ironisia kysymyksiä ripoteltuna ympäri leiriä.
Heteronormatiivisuuteen liittyviä ironisia kysymyksiä ripoteltuna ympäri leiriä.
Sateenkaari- koulutus on iso osa KIPU- koulutusta ja projektia.
Sateenkaari- koulutus on iso osa KIPU- koulutusta ja projektia.

Lue lisää

Kortti kuntapäättäjille

KIPU- projekti suunnitteli, teetti ja lähetti postikortin kuntapäättäjille. Kortin mukana lähetettiin lyhyt saatekirje jossa esiteltiin projekti ja sen aiheet. Päättäjiä pyydettiin lähettämään kortti takaisin ja kertomaan omasta osastaan taistelusta kiusaamista ja syrjintää vastaan.

 

KIPU- kortti

 

Kuntapäättäjiltä saadut vastaukset:

 

Kunnassa pitää panostaa riittävästi kouluihin, jotta henkilökunnalla riittää aikaa ja voimavaroja puuttua kiusaamiseen. Työpaikoilla tulee olla selkeät ohjeet käyttäytymisestä ja puuttumisesta.

-Piia Elo, Turku

 

Toisten huomioiminen ja kunnioittaminen on parasta lääkettä. On aina puututtava kiusaamiseen jos sen suinkaan huomaa.

-Taisto Männistö

 

Huolehdin jatkuvasti perustamassani urheiluseurassa siitä, ettei yksikään lapsi tai nuori tule syrjäytetyksi tai kiusatuksi. Kaikki ovat kavereita keskenään ainakin harjoituksissa. Yhteiset tekemiset harjoitusten ulkopuolella vahvistavat yhteenkuuluvuutta.

-Paula Lehmuskallio

 

Asuinalueet on pidettävä monimuotoisina asumis- ja asukasrakenteeltaan, jotta maahanmuuttajiin kohdistuvasta syrjintä ja kiusaaminen voitaisiin välttää.

 

Puhumalla omien lastenlasten kanssa. Siitä se alkaa, että jokainen isovanhempi tekisi näin.

-Björn Måntsa (RKP)

 

On aloitettava varhain: päiväkodeissa ja muutoin varhaiskasvatuksessa lapset oppivat. Kivapäiväkoti- ohjelma tarvitaan.

-Helsingin SDP:n kaupunginhallitus ja valtuustoryhmä

 

Lue lisää

KIPUlaiset

Nuorten omassa KIPU- projektissa on aktiivisesti mukana 15 nuorta. He haluaisivat esittäytyä teille.

 

Essi-Elisa Innanen, 17vuotta.
Essi-Elisa Innanen, 17vuotta.

Moikka!

Olen Esme aka Essi-Elisa. Tulin KIPU-projektiin mukaan oppiakseni uusia asioita, tutustuakseni uusiin ihmisiin ja ennen kaikkea kyetäkseni kitkemään kiusaamista ja syrjintää ympäriltäni. Olen oppinut projektin aikana mm. millaista syrjintä voi olla ja miten siihen tulee suhtautua. Sana jota en itse koe loukkaavaksi voi silti loukata jotain muuta.

 

Netta Kylä-Junnila, 18v.
Netta Kylä-Junnila, 18v.

Olen projektissa mukana, sillä projektin aihe on ajankohtainen. Aijon myös käyttää hyväkseni tietoja joita olen oppinut. Olen oppinut kaikenlaista, esim. mitä kaikkea käsitteet kiusaaminen ja syrjintä tarkoittaa. Odotukseni projektilta olivat korkealla ja se vastasi odotuksiani. Projektin vetäjämme ovat myös mukavia ja ihania! Parasta projektissa on ollut se, että me nuoret olemme olleet aktiivisesti mukana kaikessa, emmekä ole vain istuneet paikoillamme. Projektiryhmä on myös aivan mahtava! Kaikki ovat kavereita keskenään ja on aina aivan mahtavaa nähdä heitä uudestaan!

Emma Ovaska, 17v.
Emma Ovaska, 17v.

Olen Emma, 17 vuotias lukiolainen Vantaalta. Lähdin projektiin mukaan aktiivisella asenteella, mikä on pysynyt hyvin mukana, kiitos loistavan projektiryhmän jossa yhtestyö toimii. Jo tähän mennessä odotukseni ovat täyttyneet; asioista on keskusteltu ja uusia näkökumia on syntynyt. Haluan olla mukana ehkäisemässä kiusaamista ja syrjintää, mikä on sinun kantasi?

 

Sanni Moilanen, 15v.
Sanni Moilanen, 15v.

Moi! Mun nimi on Sanni, oon 15 vuotta ja asun Heinolassa. Halusin projektiin mukaan, koska mun mielestä kiusaaminen on tosi vakava asia ja haluisin olla mukana miettimässä miten sitä sais vähennettyy. Meidän projekti ryhmä on mun mielestä täynnä mahtavia ihmisiä, joiden kanssa on mukavaa miettiä ja jakaa ajatuksia eriasioista.

Tiia-Mari Hellsten, 16v.
Tiia-Mari Hellsten, 16v.

Oon Tiia-Mari Hellsten 15v. kymin kotkista. Oon KIPU-projektis mukana koska miu mielestä kiusaamiseen pitäs puuttu aina, oli se nimittelyy tai jotai vakavampaa. Toivon et projektin avulla pystyttäs jotenki auttaa kiusattuja tulevaisuudes ja et täst ois oikeesti hyötyy.

 

Iina Virtanen, 15v.
Iina Virtanen, 15v

 

Moi! Oon Iina 14 vuotta ja asun Espoossa. Projektissa oon mukana, koska haluaisin olla mukana vähentämässä kiusaamista leireillä, niinkuin vapaa- ajallakin. Projekti ryhmä mun mielestä on aivan mahtava! Siellä on helppo ilmasta omat mielipiteet ja kaikki pystyy työskentelemään helposti yhessä.

Projektissa parasta on ollut saada tutustua uusiin ihmisiin sekä oppia, miten kiusaamista ja syrjimistä voisi vähentää!

 

Lyyli Vulkko, 15v.
Lyyli Vulkko, 15v.

Heips!

Olen Lyyli, ammattikoulun luokkaa suorittava värikäs, iloinen ja varsinkin koirarakas persoona. Kipu-projektiin lähdin oikeastaan ihan sattumalta mukaan, en alkuun edes tiennyt mitä me aiomme tässä projektissa edes tehdä, mutta olin jos silti innokkaana lupautunut mukaan. Projektin myötä olen oppinut hyödyntämään enemmän omia kokemuksiani ja taitojani. Myöskin tietotaitoni on projektin mukana karttunut, ja tulee vielä varmasti karttumaan lisää.  Projekti ryhmämme on mielestäni ollut suhteellisen iloinen ja ryhmähenkinen alusta saakka, vaikka olimmekin toisillemme aluksi tuntemattomia. Oma roolini projektissa on ehkä sellainen pieni ilopilleri joka jaksaa aina hymyillä ja tsempata muita! Odotan että projektimme ja sen idea tulisi tunnetuksi, ja niitä pieniä onnistumisen hetkiä kun joku meitä kuunteleva tajuaisi, ”Hei, noi puhuu ihan asiaa..”  Ja niitä iloisia hetkiä tämän ryhmän ja muiden ihmisten kanssa jotka tämän projektin merkeissä tapaan!

Jasmin Ketola, 18v.
Jasmin Ketola, 18v.

 

Tervehdys! Nimeni on Jasmin ja olen aika lailla sinnetänne kirmailevaa persoonaa. Olen KIPU-projektissa mukana, koska haluan mummona kertoa lapsenlapsilleni kuinka olin mukana lasten koulukiusaamista ehkäisevässä projektissa mahtavien ihmisten kanssa ja kuinka projektimme on tuottanut tulosta, mikä näkyisi vielä monta sukupolvea. Projetki tulee olemaan varmasti haastava, mutta odotukseni ovat aurinkoiset!

Jukka Sanden, 17v.
Jukka Sanden, 17v.

Moi!

Olen Jukka ja olen huomannut että olen projektin aikana oppinut uusia asioita ja erilaisia näkemyksiä. Lähdin mukaan projektiin, projektityöntekijä sai ylipuhuttua ja koska minulla on kokemusta kiusaamisesta. Aion käyttää projektissa opittuja asioita hyvödyksi tulevaisuudessa. Odotukseni tai tavoitteeni projektin suhteen ei aluksi olleet kovin korkealla ja toivoin että oppisin uusia asioita ja että pääsisin mukaan ryhmään. Projektissa parasta on ollut ryhmähenki ja muut KIPUlaiset. Se kuinka paljon kiusaamista todellisuudessa tapahtuu ja kuinka siihen pyritään puuttumaan on yllättänyt minut.

Johanna Jäppinen, 16v.
Johanna Jäppinen, 16v.

Moro vaan kaikille !

Oon Johanna 16 v. amiksen ekaa vuotta käyvä lähihoitaja opiskelija. Asun tällä hetkellä Lappeenrannassa ja kuulun Kymen kotkiin.

Lähdin projektiin mukaan innostuneena mutta hieman tietämättömänä mitä projekti tois tullessaan. Oon kuitenki tyytyväine ku lähin tähä mukaa ja toivon et tää projekti sais vähennettyy kiusaamista, syrjintää, rasismia ja niin edelleen.

Mei KIPU-porukka on iha huippu ja näitte ihmisten kaa on helppo tulla toimee ja työskennellä erilaisissa tehtävissä. Parasta täs projektis on tähä mennes ollu se ku oon saanu tutustuu kaikkii näihi mahtavii ihmisii !

Lue lisää