Nuorten Kotkien toiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1943, 80 vuotta sitten. Vuonna 2023 juhlitaankin Nuorten Kotkien 80-vuotissyntymäpäiviä. Pitkäikäisen järjestön historiaan mahtuu lukemattomia rakkaita muistoja, unohtumattomia leirielämyksiä, yhteisöllisyyden kokemuksia ja ystävyyssuhteita.
Nuorten Kotkien edeltäjä
Ennen kuin Nuoria Kotkia oli olemassa, oli Ihanneliitto-nimisiä järjestöjä, joista ensimmäinen perustettiin jo vuonna 1902. Liitot järjestivät Nuorten Kotkien tapaan leikki- ja retkitoimintaa sekä myös koulutustoimintaa. Ensimmäiset ”vertsut” koulutettiin myös Ihanneliitoissa – ohjaajatoiminta on aina ollut tärkeä osa liikettä.
Eräs Ihanneliitoissa aktiivisesti toiminut henkilö oli Maria Laine. Laineen kasvatusihanteen mukaan lapsia ei tullut kasvattaa minkään tietyn kaavan mukaisesti, vaan heidän on annettava kehittyä omia taipumuksiaan seuraten. Aikuisten tuli myös kasvattaa lapsista toiset ihmiset ja heidän tunteensa huomioon ottavia ihmisiä.
Mistä Nuoret Kotkat sai nimensä?
Kotka-liike perustettiin alun perin Itävallassa, missä liikkeen perustaja Anton Thesarek sai inspiraation järjestön nimeen kirjailija Maksim Gorkin teksteistä. Teksteissään Gorki kuvaa nuorten haukkojen kasvua, lentoharjoituksia ja elämäniloa. Lentoharjoitukset kuuluvat symbolisesti myös kasvavien ja itsenäistyvien nuorten ihmisten elämään.
Haukka oli kuitenkin pohjoismaissa maatalousyhteisön inhoama kanavaras. Siksi niin Ruotsissa kuin Suomessakin haukka vaihtui kotkaksi, joka taas symboloi esimerkiksi vapautta ja rohkeutta. Itävallassa ei kanavarkaita pelätty: siellä ollaan tänäkin päivänä Punaisia Haukkoja.
Lasten puolella
Kotkaliitto edeltäjineen on koko historiansa ajan pitänyt lasten puolia arjessa ja yhteiskunnassa. Ensimmäisessä itsenäisen kotkaliiton liittokokouksessa vuonna 1954 mainittiin esimerkiksi lomailu- ja harrastusmahdollisuudet ja koulutuksen tukeminen asioina, joihin liitto halusi vaikuttaa muun muassa järjestämällä toimintaa itse ja viestimällä näkemyksistään päättäjille. Vuonna 2023 puolestaan olemme muistuttaneet päättäjiä siitä, että leikkauksia yhteiskunnan palveluista ei tule tehdä ilman lapsivaikutusten arviointia.
Vuonna 1975 kotkaliike rajasi kasvatukseen liittyvät periaatteensa. Nämä osin noudattelivat jo Maria Laineen esittämiä ajatuksia lasten kasvatuksesta. Päämääriksi tulivat kehittävät vapaa-ajanharrastukset sekä kasvattaminen muita arvostavaksi, elämäniloiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseen pyrkiväksi kansalaiseksi. Näitä arvoja kannatamme edelleen ja pyrimme vaikuttamaan siihen, että lapsilla taustoistaan riippumatta olisi yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa tällaiseksi kansalaiseksi omat vahvuudet edellä.
Riemukkaita leirejä
Leiritoiminta on pitkin historiaa ollut elintärkeä ja iloa tuottava osa kotkatoimintaa. Leireissä on kyse ennen kaikkea yhteisöllisyydestä ja kaikkien mukaan ottamisesta yhteiseen toimintaan. Kansainväliset suurleirit keräävät yhteen kotkaliikkeen jäseniä ympäri maailman ja opettavat kansainvälisyyttä. Juhlavuoden ja juhlaleirin teema onkin Yhessä.
Kansainvälisten leirien lisäksi järjestetään totta kai useita pienempiä kotimaan leirejä, joissa pääsee tapaamaan vanhoja ystäviä ja tutustumaan uusiin.
- Nuorten Kotkien ensimmäiset leirit pidettiin Vehmaisissa vuonna 1944.
- Ensimmäinen pohjoismainen kotkaleiri, johon suomalaiset Nuoret Kotkat osallistuivat, oli Tanskan Roskildessa vuonna 1946. Suomalaiset rakensivat Roskildeen saunan kivistä, jotka olivat kantaneet Tanskaan omissa repuissaan Suomesta. Saunasta tuli suurmenestys, vaikka kyseinen rakennus oli Tanskassa tuohon aikaan melko tuntematon.
- Ensimmäinen kansainvälinen suurleiri, jonka suomalaiset järjestivät, oli Hangon suurleiri vuonna 1953.
- Lahden vuoden 1971 suurleiriin oltiin erityisen tyytyväisiä. Leirille saapui vieraita kolmestatoista maasta. Samana vuonna kotkaliitto sai itselleen oman leirikeskuksen Punkaharjusta.
- Yhessä2023 -leirille odotetaan runsaasti kansainvälisiä ystäviämme ainakin Euroopasta ja Afrikasta!
Aiheita juhlaan
Yhteen kokoontuminen on Kotkien historiassa toteutunut myös iloisten juhlien merkeissä. Nykyäänkin vietettävien valtakunnallisten Kotkapäivien edeltäjä oli Nuorten Kotkain päivä, jota vietettiin vuosina 1945–1947 maaliskuussa. Vuonna 2023 juhlimme Kotkasynttäreitä toukokuun 13. päivä!
Nuorten Kotkain päivien yhteydessä julkaistiin ensimmäistä kertaa myös Pietari Salmenojan runo Nuoret Kotkat, joka myöhemmin muuntui Kotkamarssiksi George de Godzinskyn sävellyksenä.
Oma kotkalehti
Ensimmäiset Kotkien lehdet ovat erilaisia kuin nykyinen siinä mielessä, että ne oli suunnattu pääasiassa ohjaajille. Niin oli alkujaan myös 1960 perustettu Kotkaviesti, joka ilmestyi jopa kuusi kertaa vuodessa.
Kotkien symbolit
Nuorten Kotkien varsinainen symboli on säilynyt samanlaisena vuodesta 1949 – tätä ennen olemassa oli useita eri versioita.
Pienten piiri -symboli nousi 1960-luvulla kotkasymbolin rinnalle kansainvälisenä kotkaliikkeen merkkinä. Kuvan voi tulkita esimerkiksi neljäksi maapallon ympäri kohti toisiaan käsillään kurottavaksi lapseksi. Kaikki yhdessä, kaikki saman arvoisia, kaikkialla maailmassa.
Artikkelissa on käytetty lähteenä Viljo Ripatin ja Timo Haukilahden kokoamaa Ihanneliitosta Nuoriin Kotkiin (Nuoret Kotkat Korkealle – Kronikkaa ja historiaa kotkaliikkeen taipaleelta (1983) -teosta. Lisäksi kuvitusta on tarjonnut Tanja Sänkiahon toimittama Nuoret Kotkat Pirkanmaa – 50-vuotistaival (2001) -teos. Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Kotkaviestin numerossa 1/2023.