Kiusaamisen muotoja on monia. Yleisesti tunnetaan esimerkiksi koulukiusaaminen ja harrastusryhmissä tapahtuva kiusaaminen. Modernin yhteiskunnan inhottavimpiin puoliin kuuluu nettikiusaaminen.
Nettikiusaamista voi olla ilkeiden nettikommenttien ja viestien lisäksi esimerkiksi se, että raportoidaan sopimattomaksi sisällöksi asiallisia julkaisuja tai että näytetään ja levitetään sellaista materiaalia, jota vastaanottaja ei halua nähdä, kuten väkivaltavideoita. Nuorten Kotkien nuoret ja aikuiset jäsenet ovat törmänneet ilmiöön omassa elämässään ja lasten ja nuorten kanssa keskustellessaan.
Kesällä julkaistun IRO Researchin kyselytutkimuksen mukaan nettikiusaamista on kokenut lähes joka kolmas 10-17 -vuotiaista suomalaislapsista. Sosiaalisen median alustoista lapset kertoivat kohdanneensa eniten kiusaamista WhatsAppissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Tutkimuksen mukaan lapset myös yleensä tuntevat nettikiusaajansa (71% vastaajista) – muissa ikäryhmissä nettikiusaaminen on paljon todennäköisemmin tuntemattomien tekemää. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen onkin lasten kohdalla usein jatke samoille ilmiöille, joita he kohtaavat myös kasvokkain – sillä erolla, että nettikiusaamiseen puuttuminen ja sen havaitseminen on vaikeampaa.
Toisessa tuoreessa, Plan Internationalin tutkimuksessa nostettiin esiin tyttöjen ja nuorten naisten verkossa kohtaama seksuaalinen häirintä: tutkimuksen mukaan se on heidän kohtaamistaan nettihäirinnän ja -kiusaamisen muodoista yleisin. Saman tutkimuksen mukaan häirintä kohdistuu suhteettoman laajasti erilaisiin vähemmistöihin: etniseen vähemmistöön kuuluvat, vammaiset ja seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kohtaavat erityisen todennäköisesti häirintää verkossa.
Nuorten Kotkien Keskusliiton edustajisto ilmaisee voimakkaan huolensa siitä, että lasten ja nuorten kohtaama verkkohäirintä ja -kiusaaminen on niin yleistä, että lapset ja nuoret alkavat nähdä sen normaalina ilmiönä. Tälle ei tule antaa periksi: sosiaalinen media on osa lasten ja nuorten elämää, ja sen turvallisuudesta on kyettävä huolehtimaan samalla tavalla kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa.
Nuoret Kotkat vaativat, että yhteiskunnan toimin on lapsille ja nuorille tiedotettava verkkohäirintään puuttumisen mahdollisuuksista kuten häiritsijöiden estämisestä tai haitallisen sisällön raportoinnista sekä aikuisen avun pyytämisestä. Lainsäätäjän on otettava tarkasteluun myös tilanteet, joissa se, että rikosilmoituksen myötä häirinnän uhrin nimi tulee epäillyn tekijän tietoon, voi toimia hidasteena tai esteenä avun hakemiselle. Sosiaalisen median alustoilla toimivan nettipoliisin resursseja on vahvistettava ja luotava uusia matalan kynnyksen raportointikanavia.
Jokaisen aikuisen on tärkeää ottaa selvää mitä netissä tapahtuu ja miten siitä tulisi keskustella lasten ja nuorten kanssa. Tulevaisuuden netissä jokaisen tulisi voida olla turvallisesti oma itsensä.
Edustajiston syyskokouksen 24.-25.10.2020 julkilausuma