Nuorten Kotkien Keskusliiton edustajiston kevätkokous siirtyi koronakeväältä pidettäväksi 29. elokuuta. Nytkin poikkeuksellinen aika näkyi kokouksessa: paikalle Helsingin Paasitorniin saapui alle kymmenen henkeä, ja loput edustajat olivat läsnä verkon kautta. Näinkin asiat saatiin kuitenkin käsiteltyä ja keskusteltua, ja tekniikka toimi.
Muutama viikko ennen kokousta valtiovarainministeriö oli julkaissut oman ehdotuksensa vuoden 2021 talousarvioksi. Niin Nuorissa Kotkissa kuin muissakin nuorisojärjestöissä oli eniten tyrmistystä herättänyt nuorisotyöhön ja nuorisojärjestöjen avustuksiin esitetty, lähes kolmanneksen leikkaus. Korjausliikettä budjettiin edustajisto vaati myös kannanotossaan (alla).
Huoli toimintamäärärahojen riittävyydestä tulevina vuosina näkyi kokouksessa sekä keskustelussa toiminnan kehittämisestä että päätettäessä Kotkaviestin tulevaisuudesta painettuna julkaisuna. Muun muassa juuri taloudellisen liikkumavaran vuoksi liittohallitus oli esittänyt, että vuodesta 2021 alkaen Kotkaviestiä julkaistaisiin vain digitaalisessa muodossa. Keskustelun ja äänestyksen jälkeen edustajiston enemmistö päätti kuitenkin, että tulevana vuonna Kotkaviestiä julkaistaan edelleen kaksi painettua numeroa ja samalla seurataan valtionapujen kehitystä.
Edustajisto päätti myös Nuorten Kotkien ensimmäisen yhdenvertaisuussuunnitelman hyväksymisestä. Päätös toteuttaa vuosille 2019-2023 hyväksyttyä järjestön strategiaa, jossa yhdenvertainen ja turvallinen toiminta on yksi painopistealueista. Kokouksessa käydyssä keskustelussa todettiin että suunnitelman perusviesti on toisen ihmisen kohtaaminen ihmisenä.
Normaalin kevätkokouksen tapaan käsiteltiin myös vuoden 2019 toimintakertomus ja tilinpäätös, joista ei juurikaan herännyt keskustelua. Tulevan syyskokouksen puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajavalintoja valmistelemaan nimettiin valiokunta, johon nimettiin Timo Katajamäki, Monica Storrank ja Sameli Valkama. Näin jatketaan vuonna 2018 aloitettua käytäntöä, jonka tavoitteena on vahvistaa liiton johdon valintaprosessin läpinäkyvyyttä.
Kahden vuoden välein edustajiston tehtävänä on myös päättää piirijärjestöjen maksamista jäsenmaksuista liitolle. Kokous tarkasteli ja työsti piirien jäsenmaksutaulukkoa, mutta aivan riittävää yhteisymmärrystä ei tarvittavista muutoksista syntynyt: muutokset eivät saaneet taakseen vaadittua 3/4 enemmistöä, joten vanha jäsenmaksutaulukko jäi sääntöjen mukaan sellaisenaan voimaan myös vuosille 2021-2022.
Kokouskannanotto: Nuorisoalan selviytyminen vaatii budjettiriihestä ratkaisuja
Koronaepidemia on iskenyt lujaa Suomen talouteen. Käytäessä yhteiskunnallista keskustelua koronakriisin hallinnasta on kautta poliittisen kentän esitetty näkemys, että uusi nousu voi tapahtua vain pitämällä huolta lapsista ja nuorista ja että 90-luvun laman hoidossa tehtyjä virheitä ei tule toistaa. Suomessa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan toimintaa, joka ennaltaehkäisee nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä.
Nuorten Kotkien Keskusliiton edustajisto katsoo, että valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2021 on täysin vastakkainen tavoitteelle pitää huolta lapsista ja nuorista.
Budjettiesityksessä nuorisoalalta – esimerkiksi kuntien nuorisotyöltä, nuorisojärjestöiltä ja nuorisotutkimukselta – esitetään leikattavaksi 15 miljoonaa euroa, mikä vastaa lähes 30% nuorisoalan määrärahoista. Nuorisoalan määrärahat ovat ennestään pienet, ja tämän mittaluokan leikkaus vaarantaisi koko toimialan ja nuorisojärjestöjen toiminnan ennenkuulumattomalla ja kestämättömällä tavalla.
Helsingissä 29.8. kokoontunut edustajisto kiittää kaikkia niitä poliittisia päättäjiä, jotka ovat budjettiesityksen julkaisemisen jälkeen kannattaneet nuorisoalan ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Edellytämme, että hallitus- ja eduskuntaryhmien on kyettävä syyskuun budjettiriihessä löytämään ratkaisu, jolla nuorisoalan määrärahat turvataan vuodelle 2021 ja sen jälkeen. Tämä on suomalaisen nuorisotyön elinehto.