Nuoret Kotkat
Nuoret Kotkat on valtakunnallinen lapsijärjestö, joka tarjoaa lapsille ja nuorille yhteisöllistä toimintaa yhdenvertaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Nuoret Kotkat on myös yhteiskunnassa vaikuttava kanava lapsen äänelle.
Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry
- perustettu 6.11.1943
- 10 000 jäsentä
- puheenjohtaja Reijo Paananen
- 13 piirijärjestöä
Nuorten Kotkien toimintaan voivat osallistua kaikenikäiset. Lapsille järjestetään erilaisia kerhoja, leirejä ja retkiä eri puolilla Suomea. Toiminnan toteuttajina ovat vapaaehtoiset aikuiset ohjaajat ja heidän apunaan toimivat 13–17-vuotiaat vertaisohjaajat. Lue lisää toiminnasta täällä.
Nuoret Kotkat on myös lasten etujärjestö, joka tuo esille lasten oikeuksia ja edistää lasten asemaa. Lue lisää vaikuttamistyöstä täällä.
Arvot ja periaatteet
Nuorten Kotkien toimintaa ohjaavat arvot ovat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, solidaarisuus,
kansainvälisyys ja demokratia. Nuoret Kotkat edistävät näitä arvoja osana sosialidemokraattista työväenliikettä.
Nuoret Kotkat noudattaa lasten osallisuuden periaatetta. Lasten ääni tulee kuulluksi ja he tietävät voivansa vaikuttaa Nuorten Kotkien toimintaan.
Kotka-toiminnan muodot eri puolilla Suomea ovat erilaisia. Kaikkialla toiminta perustuu silti yhteisiin
arvoihin, visioon ja missioon.
Toiminnassa yhdistyvät vapaaehtoisten innostus, omistautuminen ja osaaminen sekä työntekijöiden
motivaatio ja ammattitaito.
Nuorten Kotkien toiminta on ylisukupolvista.
Nuorten Kotkien strategia 2024-2028 löytyy täältä.
Historia
Nuoret Kotkat on perustettu vuonna 1943. Sitä ennen sosialidemokraattinen naisliike järjesti lapsille toimintaa. 1950-luvulla perustettiin Nuorten Kotkain Keskusliitto. Nimi Nuoret Kotkat tulee Ruotsista, jossa Unga Örnar -järjestö oli perustettu kymmenen vuotta aiemmin.
Kotkatoiminnan juuret ovat Itävallassa, jossa nuoret olivat aatteen punaisia haukkoja – Rote Falken. Nuori haukka merkitsi heille rohkeaa mieltä ja elämän toivoa. Pohjoismaissa haukka oli kuitenkin ketun ohella maaseutuväestön kiivaasti vihaama kanavaras. Ruotsalaiset olivat muuttaneet Keski-Euroopasta tulleen haukka-nimen kotkaksi. Ruotsista saimme nimen lisäksi toimintamalleja ja materiaaliapua.
Kotkaliikkeen vuosikymmenet
1940-50-luvuilta lähtien ulkoilu sekä leiri- ja retkitoiminta olivat Nuorten Kotkien toiminnan perustana, sillä tarkoituksena oli luoda vastapaino partioliikkeen oikeistolaiselle toiminnalle. Partioliike vaikuttikin monin tavoin Nuorten Kotkien silloiseen toimintaan, kuten suoritusmerkkijärjestelmään, vartiotoimintaan ja järjestöpuseroon.
1960-luvulla kotkatoiminnassa ryhdyttiin kilpailun sijaan korostamaan yhteistoimintaa. Erillisistä tyttöjen ja poikien toiminnoista siirryttiin sukupuolten yhteistoimintaan, ja kaikelle toiminnalle asetettiin kasvatuksellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita.
1970-luvulla toiminta laajeni merkittävästi valtion ja kuntien nuorisotyölle osoittaman tuen myötä. Toiminnan perusta oli silti edelleen vapaaehtoisten ohjaajien toiminta. Vuosikymmenen aikana Nuoret Kotkat kasvoi merkittävimmäksi poliittiseksi varhaisnuorisojärjestöksi ja toiseksi suurimmaksi kaikista varhaisnuorisojärjestöistä.
1980-luvulla toiminnan määrä pysyi valtakunnallisesti melko vakaana. Kansainvälistyminen kiinnosti, ja kansainväliset leirit olivat erittäin suosittuja. Vuonna 1988 Imatralla järjestetty leiri kokosi kaikkien aikojen suurimman osanottajajoukon eri puolilta maailmaa. Leirien ja kansainvälisyyden kanssa kulkivat myös luonnonsuojelu- ja ympäristökysymykset sekä solidaarisuustoiminta.
1990-2000-luvuilla painopistealueeksi nousi etujärjestötoiminta. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on antanut uusia tavoitteita lasten kanssa ja heidän puolestaan toimimiselle.
Lue nykyisestä etujärjestötoiminnasta lisää täältä. Nuoret Kotkat järjestää nytkin lapsille ja nuorille kerhoja, retkiä, leirejä ja tapahtumia.
Nuorten Kotkien Keskusliiton puheenjohtajat
Puheenjohtajat
Varma Kosto Turunen 1943-1951
Arvi Hautamäki 1951-1963
Aatto Väyrynen 1963-1966
Mauno Koivisto 1966-1969
Terho Lehto 1969-1978
Pertti Paasio 1978-1981
Saara-Maria Paakkinen 1981-1998
Säde Tahvanainen 1998-2002
Saara Karhu 2002-2006
Sirpa Paatero 2006-2012
Päivi Lipponen 2013-2016
Nasima Razmyar 2017-2018
Marko Piirainen 2019-2022
Reijo Paananen 2023-
Varapuheenjohtajat / II puheenjohtajat / 1. varapuheenjohtajat
Olavi Hurri 1946-1960
Hjalmar Råstedt 1960-1966
Terho Lehto 1966-1969
Erkki Hänninen 1969-1984
Sirkka-Liisa Vehviläinen 1984-1990
Sai Väyrynen 1990-1994
Tiina Nurmi-Kokko 1994-2002
Lea Väänänen 2002-2010
Juha Kähärä 2010-2012
Marko Piirainen 2013-2014
Vertti Kiukas 2015-2016
Kaisu Kotirinta 2017-2018
Miikka Lönnqvist 2019-
2. varapuheenjohtajat
Sirkka-Liisa Vehviläinen 1990-1994
Tuomo Saarinen 1994-2006
Juha Kähärä 2006-2010