Tietoa meistä: Nuoret Kotkat järjestönä

Nuoret Kotkat 

Nuoret Kotkat on valtakunnallinen lapsijärjestö, joka tarjoaa lapsille ja nuorille yhteisöllistä toimintaa yhdenvertaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Nuoret Kotkat on myös yhteiskunnassa vaikuttava kanava lapsen äänelle.

Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry

  • perustettu 6.11.1943
  • 10 000 jäsentä
  • puheenjohtaja Reijo Paananen
  • 13 piirijärjestöä

Nuorten Kotkien toimintaan voivat osallistua kaikenikäiset. Lapsille järjestetään erilaisia kerhoja, leirejä ja retkiä eri puolilla Suomea. Toiminnan toteuttajina ovat vapaaehtoiset aikuiset ohjaajat ja heidän apunaan toimivat 13–17-vuotiaat vertaisohjaajat. Lue lisää toiminnasta täällä.

Nuoret Kotkat on myös lasten etujärjestö, joka tuo esille lasten oikeuksia ja edistää lasten asemaa. Lue lisää vaikuttamistyöstä täällä

Arvot ja periaatteet 

Nuorten Kotkien toimintaa ohjaavat arvot ovat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, solidaarisuus,
kansainvälisyys ja demokratia. Nuoret Kotkat edistävät näitä arvoja osana sosialidemokraattista työväenliikettä.

Nuoret Kotkat noudattaa lasten osallisuuden periaatetta. Lasten ääni tulee kuulluksi ja he tietävät voivansa vaikuttaa Nuorten Kotkien toimintaan.
Kotka-toiminnan muodot eri puolilla Suomea ovat erilaisia. Kaikkialla toiminta perustuu silti yhteisiin
arvoihin, visioon ja missioon.
Toiminnassa yhdistyvät vapaaehtoisten innostus, omistautuminen ja osaaminen sekä työntekijöiden
motivaatio ja ammattitaito.
Nuorten Kotkien toiminta on ylisukupolvista.

Nuorten Kotkien strategia 2024-2028 löytyy täältä.

Historia

Nuoret Kotkat on perustettu vuonna 1943. Sitä ennen sosialidemokraattinen naisliike järjesti lapsille toimintaa. 1950-luvulla perustettiin Nuorten Kotkain Keskusliitto. Nimi Nuoret Kotkat tulee Ruotsista, jossa Unga Örnar -järjestö oli perustettu kymmenen vuotta aiemmin. 

Kotkatoiminnan juuret ovat Itävallassa, jossa nuoret olivat aatteen punaisia haukkoja – Rote Falken. Nuori haukka merkitsi heille rohkeaa mieltä ja elämän toivoa. Pohjoismaissa haukka oli kuitenkin ketun ohella maaseutuväestön kiivaasti vihaama kanavaras. Ruotsalaiset olivat muuttaneet Keski-Euroopasta tulleen haukka-nimen kotkaksi. Ruotsista saimme nimen lisäksi toimintamalleja ja materiaaliapua.

Kotkaliikkeen vuosikymmenet

1940-50-luvuilta lähtien ulkoilu sekä leiri- ja retkitoiminta olivat Nuorten Kotkien toiminnan perustana, sillä tarkoituksena oli luoda vastapaino partioliikkeen oikeistolaiselle toiminnalle. Partioliike vaikuttikin monin tavoin Nuorten Kotkien silloiseen toimintaan, kuten suoritusmerkkijärjestelmään, vartiotoimintaan ja järjestöpuseroon.

1960-luvulla kotkatoiminnassa ryhdyttiin kilpailun sijaan korostamaan yhteistoimintaa. Erillisistä tyttöjen ja poikien toiminnoista siirryttiin sukupuolten yhteistoimintaan, ja kaikelle toiminnalle asetettiin kasvatuksellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita.

1970-luvulla toiminta laajeni merkittävästi valtion ja kuntien nuorisotyölle osoittaman tuen myötä. Toiminnan perusta oli silti edelleen vapaaehtoisten ohjaajien toiminta. Vuosikymmenen aikana Nuoret Kotkat kasvoi merkittävimmäksi poliittiseksi varhaisnuorisojärjestöksi ja toiseksi suurimmaksi kaikista varhaisnuorisojärjestöistä.

1980-luvulla toiminnan määrä pysyi valtakunnallisesti melko vakaana. Kansainvälistyminen kiinnosti, ja kansainväliset leirit olivat erittäin suosittuja. Vuonna 1988 Imatralla järjestetty leiri kokosi kaikkien aikojen suurimman osanottajajoukon eri puolilta maailmaa. Leirien ja kansainvälisyyden kanssa kulkivat myös luonnonsuojelu- ja ympäristökysymykset sekä solidaarisuustoiminta.

1990-2000-luvuilla painopistealueeksi nousi etujärjestötoiminta. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on antanut uusia tavoitteita lasten kanssa ja heidän puolestaan toimimiselle. 

Lue nykyisestä etujärjestötoiminnasta lisää täältä. Nuoret Kotkat järjestää nytkin lapsille ja nuorille kerhoja, retkiä, leirejä ja tapahtumia.

Nuorten Kotkien Keskusliiton puheenjohtajat

Puheenjohtajat

Varma Kosto Turunen 1943-1951

Arvi Hautamäki 1951-1963

Aatto Väyrynen 1963-1966

Mauno Koivisto 1966-1969

Terho Lehto 1969-1978

Pertti Paasio 1978-1981

Saara-Maria Paakkinen 1981-1998

Säde Tahvanainen 1998-2002

Saara Karhu 2002-2006

Sirpa Paatero 2006-2012

Päivi Lipponen 2013-2016

Nasima Razmyar 2017-2018

Marko Piirainen 2019-2022

Reijo Paananen 2023-

Varapuheenjohtajat / II puheenjohtajat / 1. varapuheenjohtajat

Olavi Hurri 1946-1960

Hjalmar Råstedt 1960-1966

Terho Lehto 1966-1969

Erkki Hänninen 1969-1984

Sirkka-Liisa Vehviläinen 1984-1990

Sai Väyrynen 1990-1994

Tiina Nurmi-Kokko 1994-2002

Lea Väänänen 2002-2010

Juha Kähärä 2010-2012

Marko Piirainen 2013-2014

Vertti Kiukas 2015-2016

Kaisu Kotirinta 2017-2018

Miikka Lönnqvist 2019-

2. varapuheenjohtajat

Sirkka-Liisa Vehviläinen 1990-1994

Tuomo Saarinen 1994-2006

Juha Kähärä 2006-2010