Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa ja sen vapautta vastaan jatkuu jo neljättä vuotta. Samaan aikaan Yhdysvaltain hallinto toteuttaa radikaaleilta näyttäviä muutoksia maan ulkopolitiikkaan. On selvää, että julkisessa keskustelussa Suomessa ja muualla Euroopassa ovat läsnä vahvasti sota, erilaiset asejärjestelmät ja meihin ja muihin maihin kohdistuvat uhkakuvat. Jopa ydinaseiden käytöstä ja hankkimisesta puhutaan paljon aikaisempaa enemmän.
Julkinen keskustelu, päättäjien kannanotot ja aikuisten puhe vaikuttavat väistämättä myös lapsiin. Sota- ja uhkapuhe saattavat herättää ahdistusta ja pelkoa tai jopa lietsoa aggressiota. Pienessä maassa, jonka puolustus nojaa asevelvollisuuteen, on luonnollista, että nuorten mielessä voi herätä pelkoja myös omasta tulevaisuudesta ja turvallisuudesta. Oma kysymyksensä on, millaisia tunteita lapsissa ja nuorissa herättää mahdollinen tilanne, jossa paha ei saakaan palkkaansa vaan hyökkääjä hyötyisikin aloittamastaan sodasta.
Sota ei luonnollisestikaan katoa sillä, että aikuiset lakkaavat puhumasta sodasta, eikä todellisuutta voi lapsille kaunistella. Lapset myös näkevät sotakuvia – joskus hyvinkin raakoja sellaisia – suoraan sosiaalisen median kautta, ilman aikuisia välikäsiä. Lisäksi on tärkeää huomata, että joukossamme on lapsia, jotka ovat itse kokeneet sodan ja tarvitsevat erityistä tukea asian käsittelemiseksi.
Nuoret Kotkat haluaa painottaa, että lapset tarvitsevat myös toivoa – näkymän maailmasta, joka on jälleen turvallinen ja rauha vallitsee. Lasten on tärkeä saada kokea, että heillä on tulevaisuus. Aikuisten, erityisesti vanhempien ja muiden kasvattajien, tärkeä tehtävä on luoda lapsille tätä toivoa. Tilanteesta ja lapsen ikätasosta riippuen aikuisten on hyvä puhua lasten kanssa siitä, mitä maailmassa voi tapahtua tulevaisuudessa. On tärkeää muistuttaa, että historiassakin kaikki sodat ovat lopulta päättyneet. Nuoret Kotkat on hahmotellut omat ajatuksensa kasvattajien tueksi siitä, miten puhua sodasta lasten kanssa.
Nuoret Kotkat kannustaa päättäjiä tuomaan julkisissa puheenvuoroissaan rohkeasti esiin ajatuksiaan esimerkiksi siitä, millainen on oikeudenmukainen rauha, mitä Suomi voi maailmassa tavoitella pelkän selviytymisen ohella ja millaisena he näkevät maailman vaikkapa kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Välillä repivän poliittisen debatin vastapainona on tärkeää pohtia yhdessä, mitkä ovat meitä kaikkia yhdistäviä arvoja. Viime kädessä näin vaikutetaan myös lasten kokemuksiin ja odotuksiin.
Kannanotto hyväksytty edustajiston kevätkokouksessa Vantaalla 29.3.2025.
Edustajisto valitsi kevätkokouksessaan edustajiston puheenjohtajaksi alkaneelle kaksivuotiskaudelle Petra Toivosen ja varapuheenjohtajaksi Merja Korhosen.