Nuorten Kotkien toimijoille on selvää, että turvallisuus on kaiken toiminnan edellytys. Turvallisuus syntyy päivittäisistä teoista osana hyvin suunniteltua toimintaa. Tämän turvallisuusohjeen tarkoituksena on ensinnäkin auttaa suunnittelemaan toiminta niin, että mahdollisimman monet turvallisuusuhat voidaan välttää kokonaan. Näin ohje toimii hyvänä apuna myös aloittelevalle ohjaajalle.
TOISEKSI, ohje kokoaa yhteen hyviä toimintakäytäntöjä erilaisten uhka- ja ongelmatilanteiden selvittämiseen, jotta toimintaperiaatteet olisivat selvillä heti ongelman ilmetessä – vaikka kyse olisikin vaikeasta tai epätodennäköisestä tilanteesta.
KOLMANNEKSI, Kotka-toimintaa toteuttavien vapaaehtoisten ja työntekijöiden näkökulmasta tämän ohjeen tarkoitus on myös tukea toiminnan ohjaamista: ohjaustyö motivoi ja tuottaa eniten iloa juuri silloin, kun tietää vähentäneensä riskejä etukäteen ja valmistautuneensa myös ongelmatilanteisiin.
Ohjetta hyödyntäen meillä kaikilla Nuorten Kotkien toimintaan osallistuvilla, niin lapsilla kuin aikuisillakin, on mahdollisuus vaikuttaa osaltaan toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi.
Sosiaalinen turvallisuus muodostuu yhteisöllisen toimintakulttuurin kautta. Sosiaalisesti turvallisessa ympäristössä kaikki pääsevät osaksi ryhmää. Sosiaalisesti turvallisessa ympäristössä osallisuus toteutuu ja ihmisten välinen vuorovaikutus on hyvää. Sosiaalisen turvallisuuden ongelmatilanteisiin on laadittu ohjeet muun muassa kiusaamiseen, häirintään ja vihapuheeseen, sekä seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi.
Psyykkinen turvallisuus edellyttää jatkuvuutta, ennustettavuutta ja luottamusta. Psyykkisesti turvallisessa ympäristössä voi ilmaista itseään, sekä omia mielipiteitään ja tunteitaan ilman pelkoa. Psyykkisesti turvallisessa ympäristössä apua ja tukea saa ja uskaltaa pyytää. Muun muassa hyvät tunnetaidot ja itsetunto edistävät psyykkistä turvallisuutta. Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Kun huolehditaan hyvästä ryhmäytymisestä ja sosiaalisesti turvallisen ryhmän muodostumisesta, myös psyykkinen turvallisuus on mahdollista.
Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus rakentuvat avoimelle vuorovaikutukselle. Hyvä vuorovaikutus suojaa muun muassa seksuaaliselta häirinnältä, syrjäytymiseltä, kiusaamiselta ja monilta muilta kielteisiltä ilmiöiltä. Psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta edistävät muun muassa monet Ohjaajan Oppaassa esitellyt toimintatavat. Myös monet turvallisuusohjeen loppuun kootuista toimintaohjeista koskevat psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta.
VISIO
Nuoret Kotkat on yhteiskunnassa vaikuttava kanava lapsen äänelle. Nuoret Kotkat tarjoaa yhdenvertaisessa, turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä toimintaa lapsille ja nuorille.
YHDENVERTAISUUS: Nuoret Kotkat tarjoaa toimintaa kaikille lapsille ja nuorille. Toiminta on tasa-arvoista YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kuvaamalla tavalla.
TURVALLISUUS: Nuorissa Kotkissa toimivat aikuiset osaavat luoda kokonaisvaltaisesti turvallisen ilmapiirin. Turvallisuus Kotka-toiminnassa on selkein laatukriteerein kuvattu.
KANNUSTAVUUS: Nuorten Kotkien toiminta tukee lasten oma-aloitteisuutta ja osallisuutta. Toiminta Nuorissa Kotkissa kasvattaa lasta hahmottamaan maailmaa ja omia vaikutusmahdollisuuksia maailmassa. Nuoret Kotkat on ylisukupolvinen järjestö, jonka toimintaan voi osallistua missä iässä ja missä elämänvaiheessa hyvänsä.
ARVOT
Nuoret Kotkat on yhteiskunnassa vaikuttava kanava lapsen äänelle. Nuoret Kotkat tarjoaa yhdenvertaisessa, turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä toimintaa lapsille ja nuorille. Nuorten Kotkien arvot ovat tasa-arvo, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys, kansainvälisyys ja demokratia. Nuoret Kotkat edistävät näitä arvoja osana sosialidemokraattista työväenliikettä.
Nuorten Kotkien toiminta noudattaa lapsen oikeuksien sopimusta ja pyrkii edistämään sen toteutumista. Erityisesti seuraavat kolme Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklaa käsittelevät lasten turvallisuutta ja ne ohjaavat osaltaan myös Nuorten Kotkien turvaohjetta.19. artikla koskee lasten suojelemista väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä. 33. artikla koskee lasten suojelemista päihteiltä. 34. artikla koskee lasten suojelemista kaikilta seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytön muodoilta, kuten houkuttelemiselta (grooming) tai pakottamiselta seksuaalisiin tekoihin. 2
Nuorten Kotkien yhdenvertaisuussuunnitelma ohjaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista Nuorten Kotkien toiminnassa. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on tärkeä osa henkisen turvallisuuden toteutumista järjestön toiminnassa. Yhdenvertaisuussuunnitelmaan on tärkeää tutustua turvallisuusohjeen ohella.
Nämä turvallisuutta koskevat toimintaohjeet on koottu turvallisuusohjeen liitteeksi:
-Turvallisuussuunnitelmapohja
-Kiusaaminen
-Seksuaalinen häirintä, ahdistelu tai väkivalta
-Vapaaehtoisen tai työntekijän lapsille haitalliseen käyttäytymiseen puuttuminen
-Häirintään ja vihapuheeseen puuttuminen
-Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen rauhoittaminen
-Toiminta hätätilanteessa
-Lastensuojeluilmoitus
-Päihdesääntö
-Henkilötietojen käsittely ja vaitiolovelvollisuus
-Jäsenvakuutukset
-Ulkomaanmatkat
-Vapaaehtoisen rikostaustaotteen tarkistaminen
-Punkkilomake, osallistujalomake ja matkustuslupa
Hätätilanteessa ei ole aikaa tehdä tai lukea turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelma täytyykin tehdä ja tuntea heti toiminnan alkaessa. Pelastussuunnitelma ja leiri- tai kerhopaikan tarkka sijainti ja saapumisohjeet on pidettävä näkyvillä, jotta hätätilanteessa avun hälyttäminen on sujuvaa.
Vastuu tapahtuman turvallisuudesta on aina tapahtuman järjestäjällä. Laki määrittää useita asioita koskien tapahtuman järjestämisen turvallisuutta ja nämä lait ja säädökset turvaavat niin tapahtuman osallistujaa kuin järjestäjääkin. Kokoontumis- ja järjestyksenvalvonnanlaki säätelee tapahtuman turvallisuutta ja pelastuslaki velvoittaa ehkäisemään ja varautumaan vaaratilanteisiin. Yleisiä huomioitavia seikkoja tapahtuman turvallisuutta pohdittaessa ovat osallistujien määrä ja rakenne, tapahtuman luonne, aika ja paikka.
Tärkeä osa turvallisuussuunnittelua on toimintaan nähden riittävä ohjaajien määrä. Nuoret Kotkat suosittelee, että seitsemää lasta kohden tulisi olla yksi täysi-ikäinen ohjaaja. Vertaisohjaajia ei lasketa lapsiksi, muttei myöskään ohjaajiksi ohjaajakapasiteettia laskettaessa.
Turvallisuussuunnitelma on tehtävä aina, mutta sen laajuus voi vaihdella riippuen toiminnasta. Turvallisuussuunnitelmassa kartoitetaan toimintaan liittyvät riskit ja arvioidaan niiden todennäköisyys ja uhkaavuus. Tältä pohjalta turvallisuussuunnitelmassa valitaan keinot, joilla riskejä voidaan ehkäistä tai varautua niihin.
Riskit voivat liittyä esimerkiksi:
-Onnettomuuksien vaaraan (esim. vesistöt ja uiminen)
-Terveyteen (esim. tarttuvat taudit, elintarvikehygienia)
-Välineiden, alueen ja tilojen turvallisuuteen
-Väkivaltaan
Riskikartoituksen malli sekä turvallisuussuunnitelman mallipohja löytyvät tämän ohjeen liitteistä.Lisäksi yleisötilaisuudesta tehdään pelastussuunnitelma ja toimitetaan se pelastusviranomaisille viimeistään 14 vrk ennen tapahtumaa, mikäli yleisötapahtuman osallistujamäärä on yli 200, käytetään avotulta, ilotulitteita tms., poistumisjärjestelyt poikkeavat normaaleista tai tapahtuman luonne aiheuttaa vaaraa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020504
Tämä turvallisuusohje liitteineen muodostaa lainsäädännön edellyttämän, toiminnan järjestäjän käytössä olevan ohjeen. Ennen kuin osasto tai piiri voi tarkistaa vapaaehtoisten rikostaustaotteita, tulee sen hyväksyä käyttöönsä tämä Turvallisuusohje.
Rikostaustaotetta hakiessa ilmoitetaan, kuka on hyväksynyt ohjeen tai suunnitelman ja milloin se on hyväksytty. Laki edellyttää myös, että toiminnan järjestäjä on etukäteen tehnyt linjauksen siitä, mitkä ovat sellaisia vapaaehtoistehtäviä, joihin valittavan vapaaehtoisen rikostausta on syytä selvittää.
Rikostaustaote tarkistetaan, kun kaikki nämä ehdot täyttyvät:
1) Osasto/ piiri on hyväksynyt tämän Turvallisuusohjeen.
2) Ohjaaja alkaa ohjata säännöllisesti
-kerhotoimintaa
-leiritoimintaa
-ulkomaanmatkoja
JA/TAI
-yöpymistä sisältäviä tapahtumia tai koulutuksia.
Säännölliseksi katsotaan ohjaajana toimiminen usealla leirillä, matkalla tai tapahtumassa saman vuoden aikana tai saman leirin tai matkan ohjaaminen useana vuonna peräkkäin. Uuden ohjaajan aloittaessa hänen kanssaan keskustellaan siitä, onko hän aikeissa ryhtyä ohjaamaan toimintaa säännöllisesti.
3) Ohjaaja ohjaa alle 18-vuotiaille suunnattua toimintaa.
4) Ohjaaja on tullut mukaan toimintaan 1.5.2014 jälkeen TAI hänen tehtävänsä muuttuu kohtien 1-3 mukaiseksi 1.5.2014 jälkeen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
-vertaisohjaaja siirtyy ohjaajaksi täyttäessään 18 vuotta
-henkilö siirtyy muista vapaaehtoistehtävistä ohjaajaksi
-toimintaan tulee uusi vapaaehtoinen ohjaaja
TAI
-vapaaehtoinen, joka on alkanut toimia ohjaajana 1.5.2014 jälkeen, on ollut kolme vuotta poissa toiminnasta (esim. poissa leireiltä kahtena peräkkäisenä kesänä).
Rikostaustaotetta ei siten tarkasteta vapaaehtoisilta, jotka toimivat pelkästään esimerkiksi seuraavissa tehtävissä:
-oman lapsensa huoltajana toimivat vanhemmat tai henkilökohtaiset avustajat
-järjestöhallinnossa toimivat
-huoltotehtävissä (esim. leirin keittäjä) toimivat
-yksittäisissä tapahtumissa avustavat.
Rikostaustaotteella ei ole säädettyä voimassaoloaikaa. Uusi ote voidaan pyytää vain silloin (ks. edellä kohta 4), kun vapaaehtoinen on ollut pidempään poissa toiminnasta.
Kun toiminnan järjestäjä hakee vapaaehtoista laissa tarkoitettuihin tehtäviin, sen on ilmoitettava, että vapaaehtoisen rikostausta on tarkoitus selvittää.
Rikostaustaotteen pyytämistä ja käsittelyä koskevat säännöt ja ohjeet ovat liitteessä ”Vapaaehtoisen rikostaustaotteen tarkistaminen”. Näiden noudattaminen turvaa menettelyn lainmukaisuuden.
Menettelyohjeissa on huomioitava erityisesti
-Tehtävän antamisesta päättävä henkilö tarkistaa: otteen vastaanottaa ja tarkistaa toiminnan järjestäjän puolesta henkilö, joka on päättämässä, annetaanko vapaaehtoiselle kysymyksessä oleva tehtävä vai ei.
-Luottamuksellisuus: otteen tarkistava henkilö ei saa ilmaista otteelta ilmeneviä tietoja kenellekään muulle. Tämä on voimassa senkin jälkeen, kun henkilö ei enää ole siinä tehtävässä, jossa hän on tiedon saanut. Ote on palautettava vapaaehtoiselle.
-Ei ylimääräisiä merkintöjä: toiminnan järjestäjä ei saa tehdä vapaaehtoisen henkilötietoihin muita merkintöjä kuin tiedon siitä, että rikosrekisteriote on tarkistettu sekä otteen päiväyksen.
Riippumatta siitä, onko otteella merkintöjä otteelle merkittävistä rikoksista tai toimikielloista vai ei, toiminnan järjestäjä tekee itsenäisesti päätöksen vapaaehtoisen rekrytoimisesta. Rekrytointipäätöstä tehtäessä on aina otettava huomioon lasten ja nuorten koskemattomuuden ja turvallisuuden varmistaminen.
Ohjaajien koulutuksissa tutustutaan turvallisuusohjeeseen ja opetellaan fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen turvallisuuden varmistavaa ohjaajuutta.
Toiminnassa huolehditaan siitä, että ensiaputaitoisia aikuisia on riittävästi ja vapaaehtoisille ja työntekijöille järjestetään ensiapukoulutusta. Ensiaputaitoiseksi katsotaan henkilö, jolla on voimassa oleva EA 1 -kortti TAI joka on terveydenhuollon ammattihenkilö.
Lisäksi työntekijöitä ja vapaaehtoisia koulutetaan kulloisenkin tarpeen mukaan erilaisista turvallisuuden osa-alueista
Keskusliiton ”KIPU - kiusaaminen ja syrjintä on rikos – puuttuminen on välittämistä”
-hankkeessa. Työkirja sisältää tietoa kiusaamisesta ja erilaisia harjoitteita kiusaamisen
käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa. Harjoitusten avulla voi tukea lapsia ja nuoria toimimaan
kiusaamistilanteissa.
Kiusaaminen on usein monimutkainen ilmiö ja se voi olla vaikeaa huomata erityisesti aikuisille ohjaajille. Lapset osaavat usein valita ne hetket, jolloin aikuisen silmä välttää.
Onkin hyvä sopia vertsujen kanssa, että he kertovat heti, jos huomaavat jotain huolestuttavaa, sillä heillä on usein huomattavasti paremmat mahdollisuudet havaita kiusaaminen.
Kiusaamista voi jossain määrin ennaltaehkäistä hyvällä leirin tai kerhon alussa tapahtuvalla
ryhmäytymisellä ja yhteistyön ja yhdessäolon avulla. Kun ryhmä on tiivis ja turvallinen,
kiusaamiselle jää vähemmän tilaa ja lapset myös puuttuvat siihen itse hanakammin.
Kilpailuasetelmat ja klikkiytyminen voivat lisätä kiusaamisriskiä. Vältä kilpailullista ohjelmaa,
erityisesti kiusaamisherkissä ryhmissä, ja pyri sekoittamaan ryhmiä ja purkamaan syntyneitä klikkejä. Myös liiallinen vapaa-aika ja ohjatun ohjelman ja rakenteen puute toiminnassa voi altistaa kiusaamiselle. Joskus kiusaamista kuitenkin ilmenee ja silloin on tärkeää toimia välittömästi.
Miten toimia kiusaamistilanteessa?
-Mene väliin ja kiellä toiminta. Pysy rauhallisena.
-Ota tilanteen osapuolet erilleen muusta ryhmästä rauhalliseen tilaan selvittämään tilannetta. Anna kaikkien osapuolten vuorollaan kertoa mitä tilanteessa on tapahtunut. Voit esimerkiksi kierrättää puheenvuorohuivia tai muuta merkkiä siitä, kenen vuoro on puhua. Älä pakota puhumaan. (Jos yhteinen keskustelu ei onnistu, voi joskus olla parempi keskustella erikseen kiusaamistilanteen osapuolten kanssa.)
-Tee selväksi, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää.
-Palatkaa toiminnan pariin.
Leirillä jos kiusaaminen jatkuu, voi olla tarpeen tehdä nopeitakin päätöksiä siitä, kuinka
kiusaaminen lopetetaan. Puhu osapuolten kanssa ja soita vanhemmille. Voitte tehdä koko leirin kesken sopivan KIPU-työkirjan harjoituksen. Jos toimenpiteet eivät auta, tehkää yhdessä lasten ja vanhempien kanssa päätös siitä, kuinka leirirauha palautetaan. Kerhoissa voidaan kiusaamisen toistuessa seurata seuraavaa ohjetta.
Miten toimia toistuvan tai jatkuvan kiusaamisen kohdalla
kerhotoiminnassa?
- Keskustele havainnoistasi muiden ohjaajien ja mahdollisesti vertsujen kanssa.
- Kerro kaikille kiusaamisen asianosaisille, että viet toistuvan kiusaamisen eteenpäin kertomalla siitä vanhemmille.
- Keskustelkaa ohjaajien kesken, miten ja kuka on yhteydessä vanhempiin. Voit pyytää apua myös piiristä tai tarvittaessa liitosta.
- Ole yhteydessä osapuolten vanhempiin. Kerro mitä olette havainneet tapahtuvan. Puhu teoista ja käyttäytymisestä, älä henkilön ominaisuuksista. Kerro mitä on tapahtunut, miten asiaa on selvitelty ja mitä olette lasten tai nuorten kanssa sopineet.
- Vaikeissa kiusaamistilanteissa on hyvä kutsua kaikki osapuolet, heidän vanhempansa, kaikki ohjaajat ja mahdollisesti piirin tukihenkilöitä yhteiseen tapaamiseen keskustelemaan siitä, miten kiusaaminen lopetetaan. Valmistautukaa tapaamiseen huolella ja varmistakaa, että kaikki pääsevät paikalle.
- Tapaamisessa anna lasten kertoa omat näkemyksensä kiusaamisesta. Vanhemmat kuuntelevat ja ohjaaja voi auttaa lapsia kertomaan mahdollisimman konkreettisesti mitä on tapahtunut. Lapset voidaan viedä toisaalle siksi aikaa, kun vanhemmat ja ohjaajat keskustelevat siitä, miten kiusaamiseen puututaan. Kirjatkaa ylös yhdessä sopimanne asiat ja sopikaa, kuinka tilanteen kehittymistä seurataan. Lapset palaavat tilaan ja heille kerrotaan, miten tilanteessa edetään. Lopuksi sovitaan aika arviointikeskustelulle esimerkiksi kuukauden päähän.
- Jos arviointikeskustelussa todetaan, että sovittuja tavoitteita on saavutettu, kannustetaan
osapuolia jatkamaan samalla tavalla. Sovitaan kuitenkin, että tilannetta seurataan jatkossakin ja tarvittaessa tavataan uudelleen. Jos tavoitteita ei olla saavutettu, täytyy paneutua asiaan uudestaan ja miettiä, kuinka tilanteessa toimitaan.
- Joskus kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit, ja tarvittaessa vanhemmat voivat tehdä rikosilmoituksen.
Toimintaohjeet on sovellettu Partion ohjeiden pohjalta. Partion ohjeet kiusaamiseen puuttumiseen https://www.partio.fi/lippukunnille/
lippukunnan-johtaminen/toiminnan-turvallisuus/mukavasti-yhdessa/kiusaamiseen-puuttuminen/
Turvallisuussuunnitelmapohja
Toiminta hätätilanteessa
Tiedote vapaaehtoiselle ennen rikosrekisteriotteen hakemista
Vapaaehtoisen suostumus rikosrekisteriotteen hakemiseen, lomake
Toimeksiantosopimus rikosrekisteriotteen hakemiseksi, lomake
Punkkilomake
Osallistujalomake
Matkustuslupa
ja siihen liittyvää tekstiä.