Kolmannen sektorin toimijat ovat jo useita vuosia toteuttaneet koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa yhdessä kuntien kanssa. Useimmat toimintaa järjestävät tahot työskentelevät muutenkin lasten ja nuorten parissa joten toiminta on järjestöille luonteenomaista.
Kerättyjen tietojen pohjalta on5 huomattu, että toiminnan järjestämisessä on valtakunnallisesti paljon kirjavuutta. Toiminnan johdonmukaisen kehittämisen kannalta asia on hankala.
Toiminnan rahoitus
Jokainen kunta saa itsenäisesti päättää toimintansa laajuudesta. Samalla se päättää myös tavasta jolla toiminnan tuottamisesta aiheutuvat kulut korvataan järjestöille. Tavat ovat hyvin kirjavat: avustus, lapsiperusteinen avustus, kumppanuussopimus, kilpailutus, osarahoitus palkkauksen muodossa. Kirjavuutta lisää se, että myös hallintokunnat vaihtelevat suuresti.
Kaikissa tapauksissa kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Palveluntuottaja ei siis voi suhteuttaa toimintaa saamansa avustuksen tai korvauksen määrään.
Ohjaajien työsuhde
Iltapäivätoiminnan perusteissa edellytetään pitkäjänteistä, suunnitelmallista toimintaa, jota tehdään yhteistyössä koulun ja muiden lapseen liittyvien tahojen kanssa.
Rahoituksen epävarmuus ja sopimusten kesto ei useinkaan mahdollista pitkäaikaisten työsopimusten tekemistä. Useimmat kolmannen sektorin iltapäivätoiminnanohjaajat työskentelevät määräaikaisissa ja/tai osa-aikaisissa työsuhteissa.
Ohjaajien ammattitaidossa on kuitenkin tapahtunut valtava edistys sen jälkeen kun ammattitutkinnon suorittaminen 2006 tuli mahdolliseksi. Uusin tutkinto antaa vielä laajemman pätevyyden.
Hallituksen esitys toteaa, että maksujen korottaminen parantaisi laadukkaan toiminnan järjestämisedellytyksiä ja saattaisi edistää aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työsuhteiden pysyvyyttä. Toimijoiden näkökulmasta maksujen liiallinen korottaminen näkyy toimintaan osallistuvien lasten lukumäärän vähenemisenä. Lasten väheneminen ei välttämättä kuitenkaan vaikuta ohjaajatarpeeseen, jolloin kustannukset/lapsi kasvavat.
Lapsen oikeudet
Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on edistää lapsen hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.
Nykytilanteenkin mukaan lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa – toiset kunnat antavat palvelua korvauksetta ja toiset perivät suuria kuukausimaksuja.
Maksujen raju korottaminen nostaa lapsen osallistumiskynnystä toimintaan ja asettaa osan lapsiperheistä muihin verrattuna eriarvoiseen asemaan ja rikkoo perustuslain säännöstä julkisen vallan velvoitteesta tukea perhettä lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun turvaamisessa.
Palveluntuottajan asema
Kolmannen sektorin palveluntuottajat ovat kaikki yhtä mieltä siitä että aamu- ja iltapäivätoimintaa on uudistettava myös maksujen suhteen. Esitys antaa kunnille edelleen suuren vapauden palvelun hankkimisessa ja maksun määräytymisessä, mutta ei millään tavalla turvaa palvelun tuottajan asemaa.
Hallituksen esityksessä perusopetuslain muuttamisessa todetaan, että esityksellä maksujen korottamisesta ei ole vaikutuksia valtiontalouteen. Esitys ehdottaa, että kunnat nostavat asiakasmaksuja ja alentavat palveluntuottajille myönnettäviä avustuksia.
Perusopetuslakia ehdotetaan myös muutettavaksi siten, että maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksu vaarantaa henkilön tai perheen toimentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Esitys ei ota kantaa kuka maksuvapauden tai alennuksen myöntää. Kolmannen sektorin palveluntuottajat eivät voi olla määrittelemässä tulosidonnaisia maksuja joten se nostaa kunnan kustannuksia. Esitys ei myöskään ota kantaa kuinka tuloihin perustuvien maksujen erotus korvataan palveluntuottajille.
Realismia hallituksen esitys osoittaa siinä, että maksukertymää laskettaessa oletetaan lapsikohtaisen maksukertymän muodostuvat kahdeksalta kuukaudelta. Käytännössä avustuksia määriteltäessä kertymä lasketaan 10 kuukaudelta.
Palvelutuottajat pitävät kahden vaihtoehdon (570h ja 760h) tarjoamista monimutkaisena. Ilmaisu on harhaanjohtava kun käytännössä on kyse päivittäisestä toiminta-ajasta. Käytäntö on myös epäoikeudenmukainen perheitä kohtaan. Lapsen lukujärjestyksestä johtuen useat vanhemmat eivät voi valita lyhyempää ja halvempaa vaihtoehtoa.
Muut vaikutukset
Palveluntuottajat ovat huolissaan toiminnan kehittämisestä; huolimatta 2011 hyväksytyistä aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista ei niitä velvoitteita pystytä monessakaan kunnassa toteuttamaan. Tilat ovat puutteelliset, peruskorjauksessa eikä edes uudisrakentamisessa oteta huomioon toiminnan tiloja. Huolimatta perusopetuslain alaisesta toiminnasta voi toiminta kuulua lähes minkä tahansa hallintokunnan alaisuuteen.
Palvelutuottajat vastustavat näin suuren korotuksen mahdollisuutta, joka asettaa lapsen ja hänen perheensä eriarvoiseen asemaan. Lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja turvallisuuden näkökulmasta suuntauksen pitäisi olla päinvastainen.
Hallitusohjelma (suora lainaus)
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Ajantasaistetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävät maksut ja samalla laajennetaan ja tiukennetaan maksujen perimättömyysmahdollisuutta esim. sosiaali- ja terveydenhuoltolain 11 § (13.3.2003) vastaavasti. Enimmäismaksu olisi 570 tunnin osalta 120 €/kk ja 760 tunnin osalta 160 €/kk. Perittävälle maksulle voitaisiin säätää myös alaraja, joka olisi esim. korotettu 10 €/kk nykytasoon nähden, jolloin vähimmäismaksu olisi 70€/kk tai 90 €/kk ilman säädettyä ylärajaa.
10 €:n korotus maksuun lisää maksukertymää arviolta n. 5 M€/v. Kunta päättää ap/ip-toiminnassa perittävistä maksuista laissa asetetun enimmäismäärän puitteissa. Enimmäismaksun korotus lisäisi kuntien tuloja, mikäli kunnat korottaisivat maksuja.
Edellyttää perusopetuslain 48 f §:n muutosta (19.12.20 03/1126). Voisi tulla voimaan 2016.
Helsingissä 30.1.2016
Kansallinen Lastenliitto ry
Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry
PTK – poikien ja tyttöjen keskus
Suomen Nuorisoseurat ry
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry (Pinskut)
Vesaisten Keskusliitto ry
Yhteydenotot ja lisätiedot:
Leila Tanskanen
Toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö
leila.tanskanen@vsnk.fi
0405152309