Top Navi

Nuorisofoorumi lähestyy!

29.10.2014 Ajankohtaista, Etusivu, KIPU

Nuorisofoorumiin on enää muutama päivä aikaa. Mikkelin Paukkulaan kokoontuu joukko vaikuttamisesta kiinnostuneita nuori ympäri Suomen. Nuorten lisäksi foorumin lauantaiseen paneelikeskusteluun saamme vieraaksemme eri tahojen vaikuttajia:

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila
Mikkelin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Roosa Parkkinen
Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen

Sunnuntaina 2.11. klo 13.00 kannattaa avata netistä Mikkelin torikamera ja seurata Nuorisofoorumin mielenilmausta! http://www.lansi-savo.fi/torikamera

 

Tervetuloa! Nähdään Mikkelissä!

Puheenjohtajat vuosille 2015-2016 valittu

13.10.2014 Ajankohtaista

Nuorten Kotkien edustajisto kokoontui 11.-12.10. Monikulttuurikeskus Saagassa, Kouvolassa. Lauantaina valittiin puheenjohtajat vuosille 2015-2016.  Puheenjohtajana jatkaa
Päivi Lipponen ja varapuheenjohtaja aloittaa Vertti Kiukas.

Päivi Lipponen

 

 

 

 

 

 

 

kiukas_vertti_2 (2)

Vertti Kiukas

Onnea Nobelin rauhanpalkinnon saaneille

12.10.2014 Ajankohtaista, Etusivu

Nuorten Kotkien Keskusliitto onnittelee Malala Yousafzaita ja Kailash Satyarthia Nobelin rauhanpalkinnosta.

Palkinto myönnettiin kaksikolle heidän taistelustaan lasten oikeuksien ja erityisesti lasten koulutuksen puolesta.

”Maailman köyhimmissä maissa väestöstä 60 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Maailman kehityksen kannalta on välttämätöntä, että lasten ja nuorten oikeuksia kunnioitetaan”, komitea totesi.

Malala Yousafzai kuvattuna lokakuussa 2013.Kailash Satyarthi kuvattuna helmikuussa 2013.

 

Jokaiselle lapselle turvattava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen

12.10.2014 Ajankohtaista, Etusivu, Kannanotot ja aloitteet

Harrastuksen myötä opituista taidoista ja saaduista kokemuksista on hyötyä koko loppuelämän ajan.

Nuoret Kotkat vaatii, että jokaiselle lapselle on turvattava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Harrastuksen tunnusmerkkejä ovat kuuluminen joukkoon, jossa kaikilla on yhteinen mielenkiinnon kohde tai arvopohja. Harrastus voi olla melkein mitä vain lennokin rakentamisesta balettiin tai kokkikerhosta jääkiekkoon. Yleistä harrastuksissa on tietty yhteisöllisyys ja me-henki, joka on kokemuksena lapselle hyvin kasvattava.

Harrasteryhmä ei ole keinotekoisesti tai pakotettuna muodostettu ryhmä, vaan siihen kuulutaan vapaaehtoisesti ja omasta halusta. Aikuisiässä aikaisemmat yhteisöllisyyden kokemukset helpottavat ihmistä muun muassa työyhteisöön sopeutumisessa.

Harrastukset kasvattavat lapsen sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa sekä avaavat mahdollisuuksia kokea asioita, joihin ei yksin pääse mukaan. Usein harrastukset ovat sekoitus vanhaa ja uutta, joten niissä lapsi pääsee kurkistamaan pitkiin perinteisiin ja samalla osallistumaan tämän hetkisen toiminnan kehittämiseen. Harrastuksissa lapsi oppii osallisuutta, saa mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä toimimaan erilaisissa tilanteissa, myös niissä, joita ei esimerkiksi koulussa opetella.

Osa harrastuksista on todella kalliita. Jokaisella lapsella on oltava yhtäläinen mahdollisuus mielekkääseen ja edulliseen harrastukseen, johon osallistuminen ei ole perheen taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta kiinni.

EDUSTAJISTO 12.10.2014

Tyttöjen aseman parantaminen vie kehitystä harppauksin eteenpäin

12.10.2014 Ajankohtaista, Blogi, Etusivu

 

11.10 vietettiin kansainvälistä Tyttöjen Päivää. Tytöt ansaitsevat aivan oman päivän, sillä juuri tytöt ja nuoret naiset ovat edelleen kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa monessa maailman kolkassa. Tytöt kohtaavat järjestelmällistä syrjintää ja väkivaltaa eikä heillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Kahden tyttären äitinä olen saanut seurata omien tyttöjen kasvua tytöistä aikuisiksi naisiksi; harrastuksia, koulunkäyntiä ja aikaa kavereiden kesken. Nämä meille itsestään selvät, arkiset mahdollisuudet puuttuvat suurelta osalta maailman tytöistä.

 

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan julkaisee vuosittain ”Koska olen tyttö”-raportin, joka kuvaa tyttöjen asemaa kehitysmaissa. Tänä vuonna Plan julkaisi myös ”Hear Our Voices”-kyselyn, jossa yli 7000 12–16-vuotiasta nuorta kertoo, millaisena he kokevat tyttöihin kohdistuvan syrjinnän. Kysely toteutettiin 11 maassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kysely kertoo karua kieltä siitä, miten epäinhimillisissä olosuhteissa suuri osa maailman tytöistä elää; 52 prosenttia tytöistä kokee, että he eivät voi päättää raskaaksi tulostaan ja 39 prosenttia kokee, etteivät voi päättää avioitumisestaan.

 

Vuosittain noin 14 miljoonan tytön lapsuus päättyy lapsiavioliittoon. Lapsiavioliitot uhkaavat – paitsi tyttöjen terveyttä ja henkeä – myös koko yhteiskunnan kehitystä. Yleensä tytön koulutie katkeaa viimeistään avioitumiseen ja nuorena koetut raskaudet aiheuttavat usein hengenvaaran sekä nuorelle äidille että vauvalle. Planin mukaan 15–19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy ovat raskauden ja synnytysten aiheuttamat komplikaatiot.

 

Vanhanaikaiset, miesten dominoimat yhteiskunnat eivät valitettavasti edusta maailman kehityksen kärkeä. Ikiaikaisiin tapoihin, perinteisiin ja rakenteisiin takertuminen pitää montaa maailman valtiota henkisessä taantumassa. Koulutus, erityisesti tyttöjen ja naisten koulutusmahdollisuudet, ovat tehokkain ase köyhyyttä vastaan. Koulutuksen puute ei ole pelkästään muodollisen koulutuksen puutetta, vaan rakenteellinen epätasa-arvo rakentaa (tai nakertaa) tyttöjen identiteettiä pienestä pitäen.

 

Tytöt jäävät kokonaan vaille mahdollisuuksia hankkia sosiaalisia taitoja, itseluottamusta ja verkostoja, joiden avulla voisi itsenäistyä ja työllistyä aikuisuudessa. Tytöt ovat poikia riippuvaisempia perheestä ja yhteisöstään eikä heillä ole sananvaltaa edes lähimpien ihmisten kesken. Tytöt joutuvat pelkäämään tutussa arjen ympäristössä; kotona, koulussa, omassa yhteisössään.

 

Koulutus saa aikaan positiivisen kierteen. Kokonaisen koulu-uran läpikäynyt tyttö avioituu ja perustaa perheen vasta aikuisena. Koulutettu äiti ymmärtää esimerkiksi rokotusten tärkeyden ja huolehtii aikanaan omien lastensa koulutuksesta. Onkin tärkeää vaikuttaa perheiden valintoihin, jotta vanhemmat huolehtisivat, että jokainen lapsi pääsee kouluun eikä poikia suosita tyttöjen terveyden, hengen ja tulevaisuuden kustannuksella. Naisen koulutus tuo hyvinvointia ja vaurautta sekä hänen omaan perheeseensä, yhteisöönsä että koko yhteiskuntaan. Tietoisuuden lisääntyminen varmistaa myös yhteiskunnan kehittymiselle elintärkeän demokratian vahvistumisen, jossa jokainen voi olla mukana.

 

Suomen kehityspolitiikan punainen lanka on ihmisoikeusperustaisuus. Ei voi tarpeeksi alleviivata, että myös tyttöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Maailman tyttöjen ääni ei kuulu, vaikka valtaosa maailman väestöstä on tyttöjä ja naisia. Kirjailija Jari Tervon sanoin: ”Naiset ovat maailman suurin sorrettu vähemmistö – eivätkä he edes ole vähemmistö”.

 

Silti edelleen maailmassa tapahtuu paljon niin sanottuja hiljaisia tragedioita, joiden kohteena on tyttöjä ja naisia. Valikoivat abortit kohdistuvat tyttöihin varsinkin Aasiassa. Arvioiden mukaan viimeisten 20 vuoden aikana maailmaan on jäänyt syntymättä 10 miljoonaa tyttövauvaa. Irvokkain esimerkki tyttöihin kohdistuvasta uhasta viime ajoilta on ääri-islamistisen Boko Haram-liikkeen organisoima 280 koulutytön sieppaus. Liike vastustaa länsimaista koulutusta, kulttuuria ja tiedettä. Tytöistä yli 200 on edelleen kadoksissa, vaikka kansainvälinen yhteisö reagoi heti alussa tilanteeseen. Tällä hetkellä on käynnissä eräänlainen asemasota Nigerian hallituksen ja Boko Haramin välillä, joka toivottavasti laukeaa tyttöjen palauttamiseen takaisin kotiin ja koulutielle.

 

Tytöissä ja naisissa on valtava potentiaali, joka täytyy valjastaa kehittyvien yhteiskuntien käyttövoimaksi. Yli puolet maailman väestöstä on tyttöjä ja naisia. Maailma tarvitsee itseensä ja läheisiinsä luottavia, koulutettuja, hyvinvoivia ja itsenäisiä tyttöjä ja naisia. Rohkaiseva esimerkki meille kaikille on toinen eilen Nobelin rauhanpalkinnon saaneista; vasta 17-vuotias, tyttöjen oikeutta koulunkäyntiin puolustava Malala Yousafzai. Onneksi hänen kaltaisiaan rohkeita esimerkkejä löytyy ja niitä tämä maailma tarvitsee myös paljon lisää ennen kuin voidaan puhua todellisesta tasa-arvosta.

 

Kehitysministeri Sirpa Paatero

sirpa paatero

Nuorten Kotkien Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund NKK ry | Sturenkatu 27 B 00510 Helsinki | puh. (09) 774 5760

Voimanlähteenä WordPress. Suunnitellut Woo Themes