Viime vuosina Suomen alkoholipolitiikan yksi menestystarina on ollut, että nuorten humalajuominen on pitkään vähentynyt ja kokeilut alkoholin kanssa siirtyneet myöhemmäksi. Hyvän kehityksen taustalla on ollut nuorisokulttuurin muutos, jota valtiovalta tuki vastuullisella alkoholipolitiikalla.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman tuoreen Nuorten terveystapatutkimuksen (2019) perusteella näyttää kuitenkin siltä, että hyvä kehitys on pysähtynyt 12-16-vuotiaiden ikäluokassa : kokonaan raittiiden nuorten osuus on pienentynyt ja vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttävien määrä lisääntynyt.
Vuoden 2018 alussa tulivat voimaan edellisen hallituksen läpiajamat alkoholipolitiikan muutokset: vahvasti alkoholielinkeinon ehdoilla tehdyissä muutoksissa avattiin entistä vahvemmille juomille ja ns. limuviinoille tie ruokakauppoihin. Lakimuutoksia kritisoineet tutkijat ja kansalaisjärjestöt katsoivat tuolloin, että uudistukset voivat vaikuttaa pitkään jatkuneeseen hyvään kehitykseen nuorten keskuudessa.
Nuoret Kotkat esittää huolensa riskin todeksi muuttumisesta. Kehitystä on seurattava, ja nykyisen hallituksen on tarvittaessa oltava valmis uusiin toimiin. Samalla päättäjien on otettava päihdepolitiikassa opiksi päätöksistä ja niiden vaikutuksista. Ajoittain esiin nousevat vaatimukset myös viinien vapauttamisesta ruokakauppoihin ja kansalaisaloitteen myötä päättäjien pöydälle tuleva keskustelu kannabiksenkäytön rangaistavuuden purkamisesta ovat kysymyksiä, joita poliitikkojen on nyt maltettava pohtia perusteellisesti ja kuunnella asiantuntijoiden arvioita mahdollisten muutosten vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Samalla on tartuttava yleistyneisiin päihdeilmiöihin kuten nuuskan ja sähkötupakan käyttöön.
Olemme Nuorissa Kotkissa huoleksemme huomanneet erilaisten ongelmien ja nuorten henkisen pahoinvoinnin lisääntyneen viime vuosina. Lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuoden tulisi kannustaa meitä kaikkia toimintaan. Päivittäisiin kohtaamisiin nuorten kanssa tarvitaan lisää matalan kynnyksen aikuisia. Huolemme kohdistuu myös kiusaamiseen, sen muuttuneeseen muotoon teknologian kehityttyä ja ammattilaisten heikkoon mahdollisuuteen puuttua siihen. Usein on helpompaa siirtää kiusattu kuin kiusaaja, ja siinä on suuri epäkohta. Kouluihin ja päiväkoteihin tarvitaan lisää ammattitaitoisia ohjaajia tukemaan lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä kuuntelemaan ja auttamaan heidän psyykkisen hyvinvointinsa edistymistä.
On ollut hienoa huomata, miten hallitus on panostanut maksuttoman toisen-asteen koulutuksen eteenpäin viemiseen, mutta yksi toimi ei riitä takaamaan parempaa henkistä hyvinvointia. Suunta kuitenkin on oikea, joskin nyt tulisi huolella valmistella sen toteutus eikä toimia hätäisesti. Nyt on ensin huolehdittava olemassa olevien koulutusten tuki ja taso kohdalleen.
Hätäisten päihdepolitiikan äkkikäännösten sijaan tarvitaan kokonaisvaltaista ehkäisevää työtä. Hallitusohjelmaan sisältyvä tavoite suomalaisen eheytetyn koulupäivän mallin luomisesta on tässä suuri mahdollisuus, johon hallituksen on panostettava.
Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 27.10.2019.