Yle (24.9.) uutisoi, kuinka asiantuntijat ovat huolissaan siitä, miten hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat suomalaislapsiin ja heidän kehitykseensä. Sosiaali- ja terveysministeriön vaikutusarviot paljastavat, että Orpon hallituksen leikkaukset pudottavat 31 000 lasta köyhyysrajan alle.
Lastensuojelun Keskusliitto korostaa lausunnossaan (25.6.) lapsen oikeutta sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon sekä muistuttaa, että lapsen edun tulee olla ensisijainen harkintaperuste lainsäädäntöä laadittaessa. Hallituksen esityksessä uudesta yleistuesta pitää huomioida riittävä taso niin, että lapsiperheiden asema ei saa heikentyä eikä lapsiperheköyhyys yleistyä.
Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa, että lapsen huoltajien toimeentulolla on suora vaikutus lapsen hyvinvointiin. Siksi on huolestuttavaa, että leikkaukset kohdistuvat jälleen lapsiin ja lapsiperheisiin. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa sekä lapsen henkiseen että fyysiseen terveyteen. Pelko toimeentulosta voi aiheuttaa kotiin stressaantuneen ja kireän ilmapiirin, jonka lapsi aistii ja joka jopa muokkaa lapsen identiteettiä. Lisäksi köyhyys voi vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin harrastaa tai osallistua erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin. Tämä voi haitata sosiaalisia suhteita ja aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita lapsessa.
“Lasten leikeissä ja muussa yhteisessä tekemisessä opitaan valtava määrä taitoja, joita myöhemmässä elämässä tarvitaan. Jos tämä yhteisyyden tunne ja ryhmässä toimimisen taidot jäävät heikoiksi, tai puuttuvat kokonaan, on niitä vaikeampi hankkia vanhempana”, muistuttaa Nuorten Kotkien puheenjohtaja Reijo Paananen.
Köyhyys voi näkyä perheissä kunnollisten vaatteiden tai riittävän ja monipuolisen ravinnon puutteena. Lapsuudessa koettu köyhyys voi vaikuttaa jopa kehittyvään immuunijärjestelmään, minkä seurauksena aikuisuudessa henkilöllä voi olla enemmän infektioita. Suomalaiset tutkimukset yhdistävät lapsuudessa koetun taloudellisen niukkuuden myöhempään työttömyyteen, mielenterveysongelmiin, heikkoon koulumenestykseen sekä ylivelkaantumiseen. Erityisesti vauvaiässä koettu köyhyys yhdistyy huono-osaisuuteen aikuisuudessa. “Lasten oikeuksia ei saa unohtaa tehtäessä leikkauksia talouden tasapainottamisen nimissä. Lapsiperheköyhyys ja sen lisääntyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, jonka seurausten korjaaminen on kalliimpaa kuin sen ennaltaehkäisy. On surullista ajatella, että tämän päivän lapset kantavat nämä raskaat kokemukset köyhyydestä pitkälle elämään”, päättää Demarinaisten puheenjohtaja ja Nuorten Kotkien varapuheenjohtaja Helena Marttila.
Lisätietoja:
Reijo Paananen
Nuorten Kotkien puheenjohtaja
paanasenreijo at gmail.com
Helena Marttila
Demarinaisten puheenjohtaja, Nuorten Kotkien varapuheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja
helena.marttila at eduskunta.fi