Sateenkaari Foorumi lähestyy!

Antti Hytti

 

Sateenkaarifoorumi2015_Mainos_Facewall_v1

Miten sukupuolesi vaikuttaa elämääsi?

Tunnistatko stereotypiasi?

Innostutaan toimimaan yhdessä asian puolesta!

Tervetuloa Nuorten Kotkien ja KIPU-projektin järjestämään Sateenkaari Foorumiin 9.-11.10.2015 liikuntakeskus Pajulahteen, Nastolaan.

Olet tehnyt hienon päätöksen ja ilmoittautunut mukaan KIPU- projektin ja Nuorten Kotkien kanssa yhteistyössä järjestettävään Sateenkaari Foorumiin, jonka teema on sukupuoli ja seksuaalisuus. Olet siis ottanut vastaan merkittävän, mutta vaietun haasteen.  Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat aiheita, joista valitettavasti keskustellaan liian vähän ja myös siksi meillä kaikilla on erilaiset lähtötiedot aiheesta. Kirjeen mukana olevat tekstit auttavat teitä perehtymään aiheeseen ja siten helpottaa oppimista. Toivoisimme, että lukisitte hyvin lyhyeksi tiivistetyn materiaalin ajatuksella läpi. Mitään ei kuitenkaan tarvitse ulkoa opetella, vaan ennakkomateriaali on ajatusten herättelyä varten ja tiedonlähteenä teille jos sitä koette tarvitsevanne.

Ohjelma

Sateenkaari Foorumiin saavutaan perjantai-iltana. Pajulahdessa on varattu kaikille saapuville päivällinen. Suosittelemme, että käytte ajoissa nukkumaan, sillä lauantaipäivä on pitkä J.

Sateenkaarifoorumin teemana on ”sateenkaari-aiheet”, joita ovat mm. seksuaalisuus, sukupuoli ja identiteetti.

Tutustumisen aiheeseen voit aloittaa jo kotona ennakkomateriaalin avulla. Aiheen esittelyä jatketaan kevyesti perjantai-iltana tutustumisen merkeissä.

Lauantaina aamupalan jälkeen aloitamme aiheeseen syventymisen. Pohja keskustelulle luodaan tutustumalla identiteettiin ja sen muodostumiseen sekä itsemääräämisoikeuteen. Lauantai-iltapäivän ohjelmaosuuden ohjaa ulkopuolinen asiantuntija SETA ry:stä. Tämä osuus käsittelee sukupuolta ja seksuaalisuutta.

Lauantaina päivällisen jälkeen vietämme sukupuoletonta iltaa yhdessä Nuorten Kotkien edustajiston kanssa. Otathan mukaan illanviettoon omasta mielestäsi sopivia asusteita ja rekvisiittaa.

Sunnuntaina ohjelma alkaa aamupalan jälkeen. Tähän mennessä jokainen pakkaa matkatavaransa. Samalla luovutetaan huoneen avaimet. Aamupäivän aikana käydään läpi viikonlopun anti, mitä opimme ja kuinka aiomme tulevaisuudessa toimia asian puolesta.

 

Ennakkomateriaali

Seksuaalisuus- ja sukupuolioikeus koulutus lapsille

Seksuaalisuus oikeudet ovat ihmisoikeuksia, mutta unohtuvat usein ihmisoikeuskoulutuksesta. Vanhempien, opettajien ja ohjaajien yleinen käsitys ja argumentti on, että lapset ovat liian nuoria keskustelemaan seksuaalisuudesta tai että puhuminen sukupuoli- ja seksuaalisuusvähemmistöistä ”tekee heidän lapsistaan homoja”.

Seksuaalisuusoikeuskoulutus ei kerro lapselle ketä rakastaa, mutta auttaa heitä ymmärtämään, että ihmisillä on erilaisia seksuaali- identiteettejä ja että toinen ei ole toista parempi tai huonompi tai että ketään ei tulisi kiusata tai syrjiä sukupuolen tai seksuaalisuuden takia. Tämä auttaa lapsia määrittelemään mistä hyvä ihmissuhde muodostuu, jotta he tulevaisuudessa pystyvät luomaan terveitä ihmissuhteita. On myös tärkeää että lapsi pystyy tutkimaan omaa seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiään ja me uskomme että koulutuksemme lopullinen tavoite onkin tarjota lapselle mahdollisuus tehdä se turvallisessa ympäristössä, esteiden tai jopa eristyksen luomisen sijaan.

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia

Lähes jokainen maailman valtio takaa tasavertaiset oikeudet jokaiselle katsomatta biologiseen sukupuoleen, sosiaaliseen sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja seksuaali-identiteettiin. Kansainväliset asiakirjat kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuovat selkeästi esille syrjimättömyyden perusteet. Kaikesta huolimatta näitä lähes kaikkien maiden hyväksymiä perusteita rikotaan päivittäin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n määrittelemät jokaiselle ihmiselle kuuluvat seksuaalisuus oikeudet:

  • parhaaseen saavutettavissa olevaan terveydentilaan suhteessa seksuaalisuuteen, mukaan luettuna seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluiden saatavuus
  • hakea, vastaanottaa ja levittää seksuaalisuuteen liittyviä tietoja
  • seksuaaliopetukseen ja – valistukseen
  • kehon koskemattomuuden kunnioitukseen
  • kumppanin valintaan
  • päätöksentekoon, onko seksuaalisesti aktiivinen vai ei
  • yhteiseen tahtoon perustuviin seksuaalisiin suhteisiin
  • yhteiseen tahtoon perustuviin avioliittoihin
  • päätökseen, haluaako yleensä ja milloin haluaa hankkia lapsia
  • tavoitella tyydyttävää, turvallista ja nautinnollista seksuaalielämää

Niin kuin kaikkien ihmisoikeuksien suhteen, muiden oikeuksien kunnioittaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin omien oikeuksien tiedostaminen.

Identiteetti

Mikä tekee meistä tekee sellaisia kuin olemme?

Se, kuinka identiteettimme on muodostunut ja kuinka sen ilmaisemme, on erilainen jokaiselle. Samalla kun monet väittävät, että geenit tekevät meistä sen mitä olemme, toiset väittävät yhteiskunnan ja ympäristön muodostavan identiteettimme. Heti lapsen syntymisen jälkeen kysymme mikä on lapsen biologinen sukupuoli. Tämä vaikuttaa lapsen sosiaaliseen sukupuoleen, vaatteisiin, joita lapselle puemme ja leluihin joilla lapsi leikkii. Biologinen ja sosiaalinen sukupuoli on läsnä koko elämämme.

Identiteetti on sekä se kuinka itse ilmaiset itsesi että se kuinka muut näkevät sinut. Ihmisellä voi olla useita päällekkäisiä identiteettejä. Eräs voi tuntea itsensä aktivistiksi, lesboksi ja suurkaupunkilaiseksi samaan aikaan.

Biologinen ja sosiaalinen sukupuoli

Biologinen sukupuoli viittaa ihmisen biologisiin ominaisuuksiin. Biologinen sukupuoli jaetaan usein kahteen kategoriaan (mies/ nainen), vaikka kaksijako onkin yksinkertaistus ja virheellinen. Noin 1% ihmisistä on syntynyt eriasteisesti kehittyneillä miesten sekä naisten sukupuolielimillä tai he voivat kasvaa miehiksi ja omata naisen sukupuolielimet (tai toisin päin).

Sosiaalinen sukupuoli on identiteetti, jonka puemme biologiselle sukupuolelle. Sosiaalinen sukupuoli vastaa usein ihmisen biologista sukupuolta, mutta ei aina. Ihminen voi tuntea oman biologisen sukupuolensa tietyksi, mutta heidän sosiaalinen sukupuoli ei välttämättä sovi tähän tiettyyn biologiseen sukupuoleen ja tätä kutsunaan transsukupuolisuudeksi. Ihminen voi yrittää muuttaa sosiaalista sukupuoltaan, mutta se ei ole ainoastaan itsenäisesti määritelty. Yhteiskunta ja ympärillämme olevat ihmiset määrittelevät sen myös.

Mies ja nainen ovat sosiaalisesti rakennettuja luokkia, jotka muodostavat paljon oletuksia ja odotuksia – kuinka pukeutua, kuinka ajatella, mitä kukin tekee vapaa-ajallaan jne. Oletusta siitä, että tietyn sosiaalisen sukupuolen edustajan tulisi rakastua vastakkaiseen sukupuoleen kutsutaan heteronormatiivisuudeksi (oletus siitä, että kaikkien tulisi olla heteroita).

Perhe ja ihmissuhteet

Median esittämät mielikuvat ja ajatukset perheistä ja ihmissuhteista eivät usein kuvaa todellisuutta. Hetero parisuhteet ja ydinperheet esitetään normina ja ne jotka eivät elä tämän normin mukaan eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä. Me pyrimme haastamaan tämän kapean näkemyksen työskentelemään tästä johtuvaa syrjintää vastaan.

Mikä on perhe?

Sana perhe herättää monen mielessä voimakkaan mielikuvan. Media, poliitikot ja yhteiskunta puhuvat usein perheen merkityksen tärkeydestä, mutta viittaavat naimisissa olevista vanhemmista ja heidän biologisista lapsista muodostuvaan stereotyyppiseen ydin perheeseen. Mutta mikä oikeista on perhe? Kuinka laajalle sinun määritelmäsi ylettyy?

Lapset ympäri maailmaa elävät erilaisissa perheissä:

  • Monen sukupolven perheet
  • Yksinhuoltaja perheet
  • Adoptio- tai sijaisperheet tai lastenkodit
  • Uusioydinperheet
  • Perheet, joissa avoliitossa asuvat vanhemmat
  • Perheet, joissa samaa sukupuolta olevat vanhemmat
  • Lapsista ja heidän isovanhemmista, enosta, tädistä tai muista sukulaisista koostuvat perheet
  • Sisaruksista koostuvat perheet

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei määrittele perhettä, erilaisia perheitä on kerta kaikkiaan liian monta. Puhuttaessamme perheistä haasteemme on vaihtaa näkökulmaa – meidän ei ole syytä tarkastella ihmisten välisiä verisukulaisuuksia, jotka luovat perheen, vaan ennemminkin mikä on perheen rooli elämässämme.

Perheen rooli

On yleisesti hyväksyttyä, että perheen tulee tarjota jäsenilleen seuraavia asioita:

  • perushoito/ täyttää ensisijaiset tarpeet (esim. ruoka, suoja, hygienia, asianmukainen vaatetus ja sairaanhoito)
  • Tunteellinen lämpö/ rakkaus
  • Kannustus/ tuki: kannustava oppiminen ja henkinen kehitys
  • Vakaus ja kannustus kehittävät persoonallisuutta, ajatuksia, taitoja ja itseluottamusta

Tavoitteenamme on auttaa lasta ymmärtämään ja hyväksymään, että jokainen perhe on erilainen.

Demokraattiset perheet

Perheen rakenteesta huolimatta, demokratian edistäminen perheissä on ensiarvoisen tärkeää koko Kotkaliikkeelle. Lasten oikeuksien kunnioittaminen ja lasten äänen ja mielipiteiden kuuleminen perheissä on erittäin tärkeää.

Ihmissuhteet ja rakkaus

Median ja fiktion mukaan rakkaus voimakkaan ja aktiivisen miehen ja passiivisen ja kauniin naisen välillä näyttäisi olevan ainoa oikea parisuhteen tyyppi. Rakkaussuhteet kahden miehen, kahden naisen, vanhemman naisen ja nuoremman miehen, eri etnisten taustojen omaavien ihmisten ja eri uskonnoissa olevien ihmisten välillä on harvinaisempia ja huomattavasti vähemmän hyväksyttäjä. Ohjaajina ja vertaisohjaajina meidän on korostettava, että ihmissuhteet kaikenlaisten ihmisten välillä voivat olla rakastavia ja huolehtivia.

Samalla meidän on painotettava, että kaikki ihmissuhteet rakastavaisten, ystävien, perheen, kahden miehen tai kahden naisen välillä vaativat huolenpitoa, aikaa ja ponnisteluja toimiakseen. Lasten tulee ymmärtää, että heidän teoillaan on vaikutusta kanssaeläviin ihmisiin.

Syrjintä ja kiusaaminen

Syrjintä

Syrjintää on monenlaista. Se voi olla ilmeistä tai näkymätöntä, se voi koskea suoraan yksilöä tai systemaattisesti ihmisryhmää. Syrjintä perustuu usein ennakkoluuloihin, epätietoisuuteen tai asioihin, joihin yksilöllä on vähän tai ei ollenkaan vaikutusvaltaa.

Syrjinnän muodot:

On tärkeää tiedostaa syrjinnän erilaiset muodot ja etenkin ymmärtää suoran ja rakenteellisen syrjinnän erot.

  • Suora syrjintä

On kohdistettu yksilöön ja vahingoittaa heitä tietystä syystä. Esimerkiksi hotellin esimies, joka kieltäytyy tarjoamasta homoseksuaalipariskunnalle huonetta syyllistyy suoraan syrjintään.

  • Rakenteellinen syrjintä

Perustuu siihen miten yhteiskuntamme toimii. Järjestelmä itsessään vahingoittaa tiettyä ihmisryhmää. Esimerkki rakenteellisesta syrjinnästä olisi että samainen homoseksuaalipariskunta haluaisi mennä naimisiin, mutta maan laki kieltää sen.

  • Kulttuurillinen syrjintä

Tämä syrjinnän muoto piileskelee kulttuurin tai uskonnon takana tai on oikeutettu niihin perustuen. Esimerkkinä, toinen hotellin asiakas ei näe homoseksuaalipariskuntaa kohdistuvaa kohtelua syrjivänä, koska hotellin johtajan uskonto sallii sen. Kulttuurillinen syrjintä voi olla erityisen hankalaa käydä käsiksi, koska kulttuurit ja uskonnot nähdään koskemattomina. Jos kuitenkin haluamme murtaa syrjintää, on meidän taisteltava sen kaikkia muotoja vastaan.

Syrjinnän juuret

Meidän ei ole syytä ainoastaan miettiä mitkä teot ovat syrjiviä, mutta laajalti tarkastella asiaa ja sitä mikä on syrjinnän taustalla ja miksi syrjintää tapahtuu. Syrjintää yhteiskunnassa tapahtuu usein, koska joku toinen ryhmä hyötyy toisen ryhmän syrjimisestä. He luovat sääntöjä ja normeja siitä millaisia ihmisten pitäisi olla. Nämä säännöt ja normit ovat ihmisten luomia, siksi on tärkeä muistaa että myös ihmiset pystyvät ne tuhoamaan.

Syrjintään vastaaminen

Meidän pitää olla valmiita haastamaan näkemys kaikkien tasapuolisesta kohtelusta ja sen sijaan kannustaa lapsia ajattelemaan ihmisten erilaisia tarpeita saadaksemme kaikki ”samalle viivalle”. Saavuttaaksemme tasapuolisuuden ihmiset, joilla on entuudestaan vähemmän, tarvitsevat enemmän kuin tasapuolista kohtelua, kuin ne joilla on entuudestaan enemmän. Selättääksemme rakenteellisen syrjinnän meidän on räätälöitävä reaktiomme jokaiselle yksilölle tai ihmisryhmälle erikseen. Jotkut saattavat kutsua tätä positiiviseksi syrjinnäksi, me emme usko että on syrjivää vastata ennakoivasti rakenteellista syrjintää vastaan vaan kustumme sitä ennemminkin ”myönteiseksi” tai ”oikaisevaksi” toiminnaksi.

Naiset eivät ole missään maailman parlamentissa saavuttaneet tasa-arvoista edustusta ilman myönteistä toimintaa. Samalla kun myönteinen toiminta voi olla erittäin kyseenalaista, on se ainut tapa käsitellä syrjintää.

Mutta eikö myönteinen toiminta naisten hyväksi ole syrjintää miehiä kohtaan? Tässä vaiheessa on syytä tuoda keskusteluun sukupuolien voimasuhteet ja se fakta, että miesten ja naisten lähtökohdat eivät ole samoja.

Mitä on kiusaaminen?

Kiusaaminen on jatkuvaa pyrkimystä satuttaa tai nöyryyttää toista ihmistä, se on toistuvaa toimintaa ja tarkoituksellisesti loukkaavaa. Kiusaava ihminen on kiusattavaa vahvempi, mikä tekee kiusattavien puolustautumisesta vaikeaa. Kiusaamista voi esiintyä monessa eri muodossa. Se voi olla fyysistä (lyömistä, tönimistä, toisen omaisuuden vahingoittamista), henkistä (nimittelyä, uhkailua) tai sosiaalista (huhujen levittelyä, jonkun poissulkemista esim. ryhmästä tai kaveriporukasta). Kiusaamista ei tapahdu ainoastaan lasten välillä eikä ainoastaan kouluissa. Kiusaamista voi olla kodeissa, järjestöissä, työpaikoilla tai internetissä.

Kiusaaminen perustuu usein koettuihin eroihin, kuten esimerkiksi etnisiin taustoihin, sukupuoleen tai vammaisuuteen, jolloin HLBT- ihmisten riski tulla kiusatuksi on suurempi.

Miten sen kanssa toimitaan?

Kuuntele kiusattua, jos he ovat halukkaita jakamaan kokemuksiaan ja tarjoa heille tukea.

Kiusaamisessa ei ole aina selkeitä rooleja. Ei ole aina yksinkertaista kuka on uhri ja kuka on kiusaaja. Sen takia ei ole tarpeellista kohdentaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää ”ongelmaksi”. Tällaiset leimat voivat olla harhaan johtavia, eivätkä auta tilannetta. Kiusaamisen taustalla on usein syy ja on pidettävä mielessä, että kiusatusta tulee usein kiusaaja.

Termistöä

  • Biologinen sukupuoli: biologinen/ fyysinen kategoria (yleensä mies tai nainen).
  • Sosiaalinen sukupuoli: sosiaalinen kategoria, johon ihminen itse luokittelee itsensä ja mihin muut luokittelevat ihmisen (yleensä mies tai nainen).
  • Seksuaalinen halukkuus: halukkuus rakastaa toista ihmistä tai halukkuus harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa (Heteroseksuaali: halu vastakkaista sukupuolta kohtaan, homoseksuaalisuus: halu samaa sukupuolta kohtaan, biseksuaalisuus: halu sekä vastakkaista että samaa sukupuolta kohtaan).
  • Seksuaali- identiteetti (seksuaalinen suuntautuminen): sosiaalinen kategoria, johon ihminen itse luokittelee itsensä ja mihin muut luokittelevat ihmisen (esimerkiksi: hetero, homo, bi tai lesbo).
  • HLBT: sanojen homo, lesbo, bi ja trans alkukirjaimista muodostuva käsite, joka koetaan usein vähemmän loukkaavana terminä.
  • Feminismi: aate, jonka mukaan sukupuolet ovat poliittisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoisia ja sen mukaan naisilla ja miehillä tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet ja oikeudet kuin miehillä.
  • Seksismi: katsantokanta, joka korostaa sukupuolten välisiä eroja ja niihin perustuvaa sukupuolten eriarvoisuutta.
  • Transsukupuolisuus: on ilmiö, jossa henkilö kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymästä luokiteltu.
  • Transvestisuus: on ihmisen sisäinen tarve eläytyä vastakkaisen sukupuolen rooliin esimerkiksi pukeutumalla, meikkaamalla ja muuttamalla elekieltään.
  • Androgyyni: henkilö, joka ei tunne kuuluvansa kumpaakaan biologiseen sukupuoleen.
  • Heteronormatiivisuus: tarkoittaa oletusta kahdesta luonnollisesta sukupuolesta, joka otetaan lähtökohdaksi.
  • Toisaalta heteronormatiivisuudella tarkoitetaan myös yhteiskunnassa vallitsevaa oletusta, jonka mukaan heteroseksuaalinen suuntaus on normi.
  • Sateenkaariperhe: on homovanhempien, lesbovanhempien, transsukupuolisten vanhempien tai biseksuaalisten vanhempien ja heidän lastensa muodostama perhe.
  • Sukupuolivähemmistö: ovat ihmisryhmiä, joihin kuuluvat ihmiset poikkeavat joko ulkoiselta olemukseltaan, henkisiltä ominaisuuksiltaan tai molempien perusteella kummastakin sukupuolesta (esimerkiksi transsukupuoliset, transvestiitti ja intersukupuoliset).
  • Seksuaalivähemmistö: on seksuaaliselta suuntautumiseltaan muita kuin heteroseksuaaleja (esimerkiksi homo, bi tai lesbo).

Linkkejä ja lisätietoa

Jaa sosiaalisessa mediassa: