Mun vuoro! - hanke

Mun Vuoro! on valtakunnallinen lasten osallisuushanke, jonka tavoitteena on edistää 6-12-vuotiaiden lasten osallisuutta järjestöissä ja yhteiskunnassa. Lasten osallisuutta edistetään kehittämällä lapsille uusia Internet-pohjaisia vaikuttamiskanavia, kouluttamalla järjestöissä toimivia aikuisia ja tiedottamalla lasten osallisuuden kehittymisestä järjestöissä.

Hanketta rahoittaa Opetusministeriö ja sen toteuttavat kahdeksan suomalaista lasten ja nuorten järjestöä. Hankkeessa mukana olevat järjestöt ovat tehneet vuosikymmeniä tiivistä yhteistyötä.

1997–1998 Toteutettiin lasten osallisuuden lisäämiseksi Kuunnelkaa meitä -kampanja, jossa koottiin lapsia eri puolilta Suomea keskustelemaan päättäjien kanssa lasta koskevista asioista.
2000−2001 Toteutettiin Lasten kaupunki -hanke. Siinä tehtiin kotisivut, jossa alle 12-vuotiaat lapset saattoivat suunnitella oman kaupungin sekä tehdä mm. aloitteita päättäjille.
2006–2007 Toteutetussa Kuunnelkaa meitä -hankkeessa keskityttiin lasten osallisuuden parantamiseen järjestöjen kerhotoiminnassa ja näitä kokemuksia hyödynnetään Mun Vuoro! -hankkeessa.

Mun Vuoro! -hankkeessa on mukana kahdeksan valtakunnallista lasten ja nuorten järjestöä, jotka järjestävät toimintaa eri puolilla Suomea. Järjestöt kutsuvat sinut tutustumaan toimintaansa:
Kalevan Nuorten Liitto ry
Kansallinen Lastenliitto ry
Nuorten Kotkain Keskusliitto ry
Setlementtinuorten liitto ry
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus – PTK ry
Vesaisten Keskusliitto ry

Osallisuus Mun Vuoro! -hankkeessa

Osallisuus on laaja termi ja sillä tarkoitetaan eri yhteyksissä eri asioita. Mun Vuoro! -hankkeessa kontekstina on lasten ja nuorten järjestö, jonka toiminnassa lapsi on mukana. Mun Vuoro! -hankkeessa osallisuudella tarkoitetaan seuraavia asioita:
1. Lapsi on mukana ryhmän toiminnassa ja tuntee olevansa ryhmän täysivaltainen jäsen.
2. Ryhmän toiminnassa kaikkien jäsenten mielipiteistä ollaan kiinnostuneita ja ne otetaan huomioon.
3. Jäsenet tuntevat voivansa vaikuttaa oman ryhmän toimintaan ja kantavat yhdessä vastuun yhteisistä päätöksistä.
Tässä yllä olevat kohdat auki kirjoitettuna
1. Osallisuus sana viittaa siihen, että on olemassa ryhmä ja jäseniä. On erittäin tärkeää, että jäsen tuntee olevansa osa ryhmää eli tuntee olevan yksi ”meistä”. Tämä tuntuu yksinkertaiselta, mutta tunne kuulumisesta osaksi ryhmää muodostuu vasta kun yksilö pääsee mukaan toimintaan ja tuntee voivansa vaikuttaa asioiden kulkuun.
2. Osallisuudessa on kyse siitä, että ryhmän jäsenet haluavat kuulla toisten jäsenten mielipiteitä ja vastaavasti kertoa omat mielipiteensä. Tässä on yksilölle kaksi haastetta: pitää opetella kuuntelemaan ja ymmärtämään toisten mielipiteitä, ja opetella perustelemaan omia mielipiteitä. Mielipiteiden avulla jäsenet keskustelevat asioista ja vasta keskustelun perusteella asioista päätetään.
3. Jäsenet ymmärtävät, että oma mielipide vaikuttaa päätöksiin, vaikka päätöksen sisältö poikkeaa omasta mielipiteestä. Jäsenet kuitenkin sitoutuvat yhdessä tehtyyn päätökseen ja toimivat yhdessä päätöksen mukaisesti.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus

Suomi ratifioi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen vuonna 1991.
12. artikla
Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.
13.artikla
Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa.
Tämän oikeuden käytölle voidaan asettaa tiettyjä rajoituksia, mutta vain sellaisia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä:
a) muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi; tai
b) kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen (ordre public), tai väestön terveyden tai moraalin suojelemiseksi.
Lapsen oikeuksien sopimus löytyy kokonaisuudessaan YK:n lapsijärjestö UNICEFin sivuilta: www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_sopimus