Edustajisto: Tunnustetaan päiväkotien merkitys lasten tasa-arvon turvaajina

Lapsijärjestö Nuorten Kotkien Keskusliitto vaatii, että päätöksentekijöiden on osattava aidosti tunnistaa se merkitys, mikä laadukkaalla varhaiskasvatuksella on lasten tasa-arvon turvaajina.

Muun muassa Yle Uutiset kertoi 24.10. artikkelissa ”Vanhempien hyvä- tai huono-osaisuus vaikuttaa lasten arkeen päiväkodeissa” tutkimustuloksista, joiden mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso vaikuttavat voimakkaasti lasten arkeen päiväkodeissa – varsinkin, kun samaan aikaan tapahtuu asuinalueiden välistä eriytymistä. Jos hyvin erilaisissa alueellisissa lähtökohdissa toimivilla päiväkodeilla on kaavamaisesti saman suuruiset resurssit, se voi tarkoittaa haasteita huono-osaisimpien alueiden päiväkodeissa.

Nuoret Kotkat muistuttaa, että sama riski on olemassa, jos päiväkotien resurssit ovat kunnassa jo lähtökohtaisestikin riittämättömät. Riski on myös, jos yhteiskunnan päätöksin heikennetään varhaiskasvatusta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilta lapsilta. Juuri tällainen heikennyspäätös tehtiin nykyisen hallituskauden alussa, kun niiden lasten, joiden toinen huoltaja on kotona, oikeutta varhaiskasvatukseen leikattiin, mitä muun muassa lapsiasiavaltuutettu on useaan otteeseen kritisoinut.

Nuoret Kotkat pitää välttämättömänä, että pian alkavassa eduskuntavaalitaistelussa ja sitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa ymmärretään, mikä merkitys varhaiskasvatuksella voi olla tasoittamassa alueellisen eriytymisen vaikutuksia ja huono-osaisuuden periytymistä. Varhaiskasvatuksella on oltava aito mahdollisuus toteuttaa tehtävänsä.

Nuoret Kotkat on valtakunnallinen lasten etu- ja toimintajärjestö, joka järjestää lapsille turvallista ja edullista toimintaa sekä tuo esille lasten oikeuksia ja edistää näiden asemaa. Järjestössä on noin 10 000 jäsentä. Siilinjärvellä viikonloppuna kokoontunut järjestön edustajiston kokous valitsi järjestön liittohallitukseen uusina jäseninä Venla Hurskasen (Varsinais-Suomi), Vili Järvisen (Pirkanmaa), Kaisu Kotirinnan (Häme), Leo Raatikaisen (Helsinki), Pia Saarelan (Oulu) ja Wilhelmiina Sepän (varajäsen, Helsinki) sekä puheenjohtajaksi Marko Piiraisen ja varapuheenjohtajaksi Miikka Lönnqvistin.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Antti Hytti, antti.hytti@nuoretkotkat.fi, p. 040 154 7572
varapuheenjohtaja Kaisu Kotirinta, kaisu.kotirinta@gmail.com, p. 040 538 8779

Lue lisää

Nuoret Kotkat vaatii toimia lapsiköyhyyden vähentämiseksi

Nuoret Kotkat edellyttää lapsivaikutusten todellista arviointia kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa.

Noin joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa perheessä ja köyhien lasten osuus on edelleen kasvussa. Lapsiperheille tarjottava taloudellinen tuki on heikentynyt ja elinkustannukset nousseet. Perheiden, yli sukupolvien menevä köyhyys on jo nyt arkipäivää.

On väärin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta eriarvoistaa kansalaisiaan jo lapsina. Rahan puuttuessa yhä useampi lapsi joutuu kieltäytymään koulun luokkaretkistä, kavereiden syntymäpäiväjuhlista, harrastuksista ja muusta vapaa-ajalla tapahtuvasta toiminnasta. Riski syrjityksi ja syrjäytyneeksi tulemisesta kasvaa lapsen joutuessaan ulos luonnollisesta kaveriyhteisöstään. Myös opinnot ovat vaarassa, kun taloudellisesti ahtaalla olevat perheet eivät pysty hankkimaan opinnoissa tarvittavia välineitä ja materiaaleja. Lapsuuden negatiivisilla kokemuksilla on kauaskantoiset seuraukset aikuisuuteen asti.

Kunnilla on tärkeä rooli perheiden ja lasten hyvinvoinnin kohentajana. Panostukset koulun yhdenvertaisuuteen ja kolmannen sektorin harrastustoimijoiden toimintaedellytyksiin näkyvät lyhyellä aikavälillä kuntalaisten elämänlaatua parantavina tekijöinä. Pitkällä aikavälillä syntyy todellisia taloudellisia säästöjä, kun köyhyyden aiheuttamilta korjaavilta toimilta vältytään.

Nuoret Kotkat kannattaa lapsi- ja perhejärjestöjen maan hallitukselle tekemää esitystä kansallisen lapsistrategian laatimisesta ja yhtyy lapsiasiavaltuutetun vaatimukseen säätää siitä lailla.

Lue lisää

Kuunnellaan lapsia, lyssna på barnen!

Kuunnellaan lapsia!

Arbetarrörelsens Barnorganisation i Norden ABN piti kongressinsa 17. – 19. marraskuuta Espoossa. Kokouksen päätöksen mukaisesti tulevan liittokokouskauden aikana jäsenjärjestöt keskittyvät toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin 2030. Tämä tehdään keskittyen siihen, että kaikki lapset saman arvoisia ja kaikilla on samat oikeudet. Tällä tarkoitetaan myös, että pohjoismaisten hallitusten tulee aina huomioida Lapsen oikeuksien sopimus.

Pohjola on luokkayhteiskunta. Kuilut yhteiskunnassa kasvavat, mitä ei pitäisi tapahtua maailman yhdenvertaisimmissa ja tasa-arvoisimmissa maissa. Monet lapset elävät vaikeissa olosuhteissa, mikä on nähtävissä myös vastaanottamiemme pakolaisten keskuudessa. Erot näkyvät muun muassa koulutuloksissa, taloudessa, suun terveydessä sekä psyykkisinä ongelmina. Samaan aikaan, kun monella on vaikeata, elämme vahvan valtiontalouden ja kasvun aikaa. Pystymme tekemään enemmän.

Ei ole mikään salaisuus, että vaikeat sosioekonomiset olosuhteet ovat viime vuosina useimmiten johtaneet päihteiden väärinkäyttöön, masennukseen ja rikollisuuteen. Siksi on erittäin tärkeää varmistaa, että resursseja on käytettävissä ajoissa ja ongelmiin puututaan ennen kuin on jo liian myöhäistä. Koulu on tärkein perusta tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle, sillä kaikilla lapsilla on oltava elämässään mahdollisuus tulla siksi miksi haluaa.

 

Lyssna på barnen!

Arbetarrörelsens Barnorganisation i Norden (ABN) höll sin kongress den 17 – 19 november i Esbo, Finland. Kongress bestämde att under den kommande kongressperioden skall våra organisationer arbeta med FN:s globala hållbarhetsagenda 2030. Detta skall göras speciellt med fokus på att alla barn är likvärdiga och ha samma rättigheter. Därmed menar vi också att de nordiska ländernas regeringar alltid skall
komma ihåg Barnkonventionen.

Norden är ett klassamhälle. Klyftorna ökar i samhället vilket inte hör hemma i världens mest jämlika och jämställda länder. Många barn lever under svåra villkor, vilket också ses hos de flyktingar vi tar emot. Detta märks bland annat på skolresultat, ekonomi, tandhälsa och psykisk ohälsa. Samtidigt som många har det svårt lever vi i en tid med starka statsfinanser och god tillväxt. Det finns utrymme för att göra mer.

Det är ingen hemlighet att det är svåra socioekonomiska förhållanden som oftast leder till missbruk, depression och kriminalitet senare i livet. Därför är det extra viktigt att sätta in resurser tidigt istället för att krishantera då det redan är för sent. Skolan är den viktigaste plattformen för jämlikhet där alla barn ska få samma möjligheter att bli det den vill senare i livet.

Arbetarrörelsens Barnorganisationen i Norden
Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry, Finland
Unga Örnars Riksförbund, Sverige
Framfylkingen, Norge
DUI – LEG og VIRKE, Danmark

 

 

Lue lisää

Etujärjestötoiminta

Nuoret Kotkat osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nuoret Kotkat on osa sosialidemokraattista järjestöperhettä, jolloin Nuorilla Kotkilla on myös puolueen kautta vaikuttamiskanava yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon lapsipoliittisissa asioissa.

 

Nuoret Kotkat toimii lasten etujärjestönä:

  •  Tekee aloitteita SDP:n puoluekokoukselle, puoluehallitukselle, eduskuntaryhmälle sekä muille päättäjille ja viranomaisille

SDP: puoluekokoukselle Nuoret Kotkat teki aloitteita ajankohtaisista lapsipoliittisista asioista, kuten aloite lasten hyvinvoinnista. Aloitteeseen sisältyi:

    • lapsilisien huomioiminen toimeentulotuessa
    • perheiden tuen vahvistaminen neuvolatoiminnassa
    • koulujen oppilashuolto
    • 2 luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen
  • Järjestää lapsipoliittisia seminaareja: lapset ja päihteet, lapset ja työttömyys, lasten osallisuus

Nuoret Kotkat järjestää lapsi- ja perhepoliittisia seminaareja, jotka kokoavat yhteen päättäjiä, tutkijoita, viranomaisia, lapsijärjestöjen edustajia ja muita lasten kanssa toimivia tahoja.

  • Yhteistyötä muiden järjestöjen ja viranomaisten (mm. lapsiasiainvaltuutettu) kanssa: Lastenkaupunki, Heijastinkampanja, Kuunnelkaa meitä, MunVuoro, Lapset äänessä

Suomalaiset lapsi- ja varhaisnuorisojärjestöt ovat tehneet yhteistyötä jo yli 40 vuotta. Tänä aikana järjestöt ovat yhteistyössä toteuttaneet mm. keräyskampanjoita hädänalaisille lapsille eri puolilla maailmaa, lasten toimintapäiviä, heijastinkampanjan, erilaisia kampanjoita lasten osallisuuden lisäämiseksi ja päihteiden käytön ehkäisyprojektin. Uusin projekti Lapset äänessä on lapsen oikeuksia ja osallisuutta edistävä hanke vuosille 2012 – 2014.

Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1991 Helsingin kaupunginteatterille. Vuoden lapsitekopalkinnon ovat lisäksi saaneet mm. toimittaja Jukka Kajava, huumepoliisin päällikkö Torsti Koskinen, kansanedustaja Tarja Halonen, Pikku Kakkonen, rouva Tellervo Koivisto, elokuva Heinähattu ja Vilttitossu sekä kirjailija Mauri Kunnas. Vuoden 2011 lapsitekopailkinto myönnetttiin Pienperheyhdistyksen Mieskaveritoiminnalle.

  • Tekee kannanottoja

Nuoret Kotkat on huolissaan lapsiperheiden köyhyydestä, joka on noussut huimasti viimeisen viidentoista vuoden aikana.  Samoin monenlainen pahoinvointi koskettaa yhä useampaa lasta tänä päivänä.

Nuoret Kotkat kannattaa lasten osallisuuden ja kuulemisen lisäämistä, mutta ei liian suuren vastuun sysäämistä liian pienille harteille.

Lue lisää